Matka-Agentit, logolinkkiPop Jazz Konservatorio Animaatio

Eliittiin kuuluvan velvollisuus on olla demokraatti!

8.4.2014

Matti Kuusen syntymästä on tänä vuonna 100 vuotta. Vuonna 1998 kuollut Kuusi muistetaan ehkä yleisimmin radion mainiona sananlaskuasiantuntijana, kansanrunouden professorina ja akateemikkona.

Kirjallisuusdosentti Tellervo Krogeruksen kirjoittama oikeasti painava (780 varsinaista sivua) elämäkertajärkäle kertoo hyvin perustellen, että Kuusi oli paljon muutakin. Kriittinen ja kaukonäköinen ajattelija, runoilija, propagandisti, puhuja, kriitiikko, pakinoitsija, kulttuurivaikuttaja, tutkija ym. muuten kaltaisensa eliitin edustajien yleensä sumeammin ja lyhytnäköisemmin ajattelevassa joukossa.

Matti Kuusi syntyi fennomaaniseen sukupiiriin, jonka perinteeseen kuului nationalistisen hengen yhden vahvimman pesäkkeen eli Helsingin normaalilyseon käyminen. Norssin latinistilinjan antiikin Roomasta ammentavassa arvomaailmassa oppilaat omaksuivat minäkuvan, jonka mukaan he olivat suomalaisen yhteiskunnan edelleen nousussa olevaa eliittiä.

Siis vähälukuisen sivistyneen luokan “parasta ainesta” kun suurin osa kansasta kuului Kuusen nuoruudessa oppimattomaan rahvaaseen eli enintään kansakoulun käyneeseen väestöön eli työläisiin ja maatalousväkeen.

Nuorisolle tiedoksi, että tämä varsin syvä ja nykyään aika tavalla hämärtynyt suomalaisen yhteiskunnan kahtiajako näkyy hyvin selvästi 1920- ja 1930-lukujen sekä osin sodan jälkeisistäkin suomifilmeistä, jos asian tarkempi arviointi kiinnostaa.

Itse asiassa vastaava luokkajako näkyy myös J. R. R. Tolkienin Tarussa sormusten herrasta. Frodon esikuvana on yläluokkainen, hyvin koulutettu brittiupseeri ja Sam Gamgin esikuvana on työväenluokkainen, enintään muutaman vuoden kehnoa alkeiskoulua käynyt ja herralleen jostain minulle tuntemattomasta syystä hyvin lojaali sotilaspalvelija.

Suuri osa suomenkielisestäkin eliitistä piti kansan syvää kahtiajakoa luonnollisena. Kuusi ei pitänyt jakoa hyvänä, tarkemmin muotoillen isänmaalle vaarallisena. Hänen painotuksensa Akateemisen Karjalaseuran älykkönä siirtyi jo ennen sotaa heimoaatteesta ja yliopiston suomenkielistämisestä maanpuolustuksen korostamiseen.

Akateemisen Karjalaseuran juliste.

Akateemisen Karjalaseuran juliste. Kuva: Wikipedia

Riittävä puolustuskyky edellytti hänen mielestään välttämättä väestön suuren enemmistön, aivan erityisesti sisällissodassa punaisella puolella olleen rahvaan puoliskon ja eliitin välisten erojen määrätietoista kaventamista. Tästä todistaa osaltaan hänen eniten käyttämänsä sitaatti eli J. V. Snellmanin: “Yhden seikan minä haluaisin jos voisin lähtemättömästi painaa maanmiesteni vakaumukseen: että kansakunnan tulee kaikissa olosuhteissa luottaa ainoastaan itseensä.”

Kansakunta, jota halkovat syvät taloudelliset tai kulttuuriset kuilut, ei voi hevin luottaa itseensä.

Kuusen itsenäinen ajattelu ilmeni jo ainakin keväällä 1937 hänen ollessaan Saksassa stipendiaattina: “Koko rotuasia on äärettömän iso komedia... Rotuviha on mielettömyyttä tieteellisesti katsoen..”

Kuusen ajattelusta kertoo myös, että Suojeluskuntien Yliesikunta määräsi vuonna 1938 hänen kirjoittamansa Mäntyharjun suojeluskunnan historiikin koko painoksen hävitettäväksi. Historiikissa Kuusi rakensi luottamusta punaisten ja valkoisten välille sekä kuvasi kriittisesti kuopiolaisten suojeluskuntalaisten toimintaa sisällissodan aikana.

Kuusen toiminta yhteiskuntaluokkien välisen kuilun kaventamiseksi näkyi myös hänen toiminnassaan jalkaväkirykmentti 7:n valistusupseerina. Upseereille oli tärkeää toverillinen ja pönöttämätön suhtautuminen alaisiin sekä ylimääräisten mukavuuksien välttäminen.

Sodan jälkeen Kuusi suhtautui alusta alkaen myönteisesti Väinö Linnan Tuntemattomaan sotilaaseen sekä Veikko Huovisen Rauhanpiippu-kirjaan. Samasta linjasta kertonee myös arvostava suhtautuminen kansanperinteen koko kirjoon eli monien aikaisempien tutkijoiden sensuroimaan eroottiseen puoleen tai nykyaikaisen kansankulttuurin hyväksyminen tutkimuksen kohteeksi. “Iskelmä on nykyajan kansanrunoutta.”

Kriittisyydestään ja sanavalmiudestaan huolimatta Kuusi tuli hyvin toimeen hyvin erilaisten ja erimielisten ihmisten kanssa. Hänellä oli rakentavat välit niin Kekkoseen kuin Kekkosen kiihkeimpään arvostelijaan Kauko Kareeseen.

Kuusi uskalsi olla kriittinen, myös ennen nimitystään professoriksi. Tästä olkoon hauskana esimerkkinä hänen pakinansa “Kekko”, joka sai aikaan “enemmän meteliä kuin mikään siihenastinen kyhäelmäni”.

Kekkosen ystävä, professori Kustaa Vilkuna oli tarkastellut ennen vuoden 1956 presidentinvaaleja Kekkosen sukujuuria ja viitannut R. von Beckerin “hartautta herättävään arveluun: Kekko on jättiläinen, joka asetteli pyöreitä kiviä vuorten kukkuloille.” Kuusi kommentoi tätä löytöä omalla löydöllään sanakirjasäätiön kokoelmista: “Löytyihän sitä: kolmen muistiinpanon mukaan ‘kekko’ tarkoitti Rauman murteessa viina-, kalja- tai pirtukekkoa, piimäkekkoa, leiliä. - Kekkosen rohkea alkoholin käyttö oli jo hänen vastustajiensa puheenaihe. - Matti muistutti, että tämän murteellisen erikoismerkityksen lisäksi tunnettiin paljon laajemmalti “viinakekkuli”.” Matti Kuusen vaimon kertoman mukaan Kustaa Vilkuna lakkasi pitkäksi aikaa tervehtimästä Matti Kuusta.

Esimerkkeinä Kuusen kyvystä kiteyttää muita paremmin ajatuksiaan voi esittää kaksi hänen perusteluistaan, miksi hän ryhtyi Mauno Koiviston sitoutumattomaksi valitsijamieheksi vuonna 1981: Koivisto eroaa kilpailijoistaan kielenkäytöltään, joka on Kuusen mukaan “harvinainen tässä fraasigramofonien maassa.” “Ei ole tarpeellista, että presidentti työntää nenänsä joka ovenrakoon tai ampuu hyttysiä myllynkivillä.”

Tämä Kuuselle poikkeuksellinen yhteiskunnallinen osallistuminen tuotti myös kirjallisen todisteen luokkaetuoikeuksiinsa kiintyneen eliitin pääosan lyhytnäköisyydestä ja kyvyttömyydestä ymmärtää hänen itsenäistä ja kriittistä ajatteluaan. Kuusen kirjearkistossa on em. sitaatit sisältävän leikkeen seurassa käsin kyhätty kirje:

“M6 - miksi?


Miksi sinusta tuli bide-mies (piilodemari)? Ystäväsi eivät ymmärrä. Miksi haluat Suomeen sosialistisen presidentin?
Olit luotettavista luotettavin! -- Miksi solvasit puheessasi vanhaa urkkia?
Miksi sitouduit sossuihin?
--
Miksi petit
Ystäväsi”

Petossyytteen jatkeeksi sopii selostus Matti Kuusen puheesta Norssin kutsukonventissa 1961. Hän avasi puheensa Aulis Ojajärven säkeillä:

“Mikä meissä on kuolematonta
se ei voi laata
pois mitättömyyden piiristä
kaipaamasta.”

Tätä seurasi hänen useasti toistamansa A. I. Arwidssonin sitaatti: “Onhan mies velkaa maanmiehilleen ja aikalaisilleen jotakin enemmän kuin vain puolittain eläimen tavoin elellä ja kuolla.”

Seuraavaksi Kuusi totesi, että hänen edellä esittämänsä ajatukset kuulostavat vanhanaikaisilta:

“Siinä tungoksessa, jossa me nykyajan sekatyöläiset ja teinit, lehtorit ja professorit joudumme pujottelemaan, voi tuntua koomillisen korkealentoiselta ajatus, että sinussa ja minussa olisi jotakin kuolematonta tai että olisimme velkaa itsellemme tai toisillemme jotakin enemmän kuin vain puolittain eläimen tavoin elellä tai kuolla’”

Puheen seuraava, jyrkkä retorinen käänne kuului: “En aio pitää puhetta arvoisalle tungokselle. Mutta sanon pari sanaa läsnä olevalle vähemmistölle, niille muutamille, jotka viihtyvät huonosti siinä mitättömyyden piirissä, jonka nimi voi olla esimerkiksi koululuokka.--heille siis sanon pari sanaa - en arvoisalle suurelle yleisölle.”

Matti Kuusi oli elitisti, mutta kaukonäköinen ja mielestäni parannettu versio 1930-luvun Norssin ja antiikin Rooman kansalaishyveiden esikuvaksi nostetusta Cincinnatuksesta, joka kävi kesken kyntötöiden diktaattorin valtuuksin pelastamassa maan, mutta palasi sitten kyntötöihin.

Matti Kuusi oli elitisti, jonka mielestä eliittiin kuuluvan velvollisuus on olla kriittinen, itsenäinen, yksilöllinen ja yhteistyöhakuinen demokraatti.

Krogeruksen hyvin kirjoitettu tutkimus Matti Kuusen elämästä olisi mielestäni varsin ajankohtaista luettavaa ja pohdittavaa esimerkiksi liittopuheenjohtaja Fjäderille ja kaikille muillekin, jotka ovat julkisuudessa töräytelleet tuloerojen lisääntymisen itsestään selvyyden tai jopa suositeltavuuden puolesta.


Timo Lampinen

Timo Lampinen

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori / TN (info a amusa.fi)

Takaisin

Kansi, Tellervo Krogerus: Sanottu, tehty

Tellervo Krogerus: Sanottu, tehty. Matti Kuusen elämä 1914-1998. Siltala

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010