Matka-Agentit, logolinkkiSesam Production

Vuoden korutaiteilija Helena Lehtinen haluaa nostaa nykykorun osaksi ihmisten arkea

22.12.2015

Vuoden korutaiteilijaksi marraskuussa valittu Helena Lehtinen ammentaa inspiraationsa arkisista hetkistä ja esineistä.

Kansainvälisesti tunnustettu Lehtinen haluaakin nostaa suomalaisen nykykorun marginaalista osaksi ihmisten arkea ja edistää taidemuodon tunnettuutta. Korutaiteilijan toimeentulo on haastavaa niin Suomessa kuin maailmalla, mutta työ ja siitä saatu tunnustus palkitsevat jatkamaan.

Helena Lehtinen

Helena Lehtinen. Kuva: Kimmo Heikkilä

Vuonna 1952 syntynyt Helena Lehtinen vietti lapsuutensa Nastolassa. Taiteilijoita perheessä ei ollut, mutta paikallislehden mainos innosti taiteista kiinnostuneen Helenan hakemaan kultaseppäkouluun Lahteen. Valmistuttuaan vuonna 1977 halu nähdä maailmaa vei Helenan työskentelemään Norjaan, josta matka jatkui Saksaan. Tuolla matkalla selvisi, että alasta voi löytyä myös syvyyttä.

“Näin Saksassa näyttelyssä Otto Künzlin teoksen Gold makes us blind. Kyseessä oli musta kuminen rannekoru, jonka sisällä oli pallomainen esine. Materiaalina oli kumin lisäksi kultaa, jota katsoja ei nähnyt – sen olemassaolo oli vain uskottava. Teoksen kohtaaminen avasi silmäni siihen, että korutaide on muutakin kuin teknistä suorittamista: siinä voi olla sisältöjä ja se voi ottaa kantaa”, kertoo Vuoden korutaiteilija Helena Lehtinen. Suomeen palattuaan Lehtinen alkoi pikku hiljaa löytää oman tapansa ottaa kantaa, esitteli töitään gallerioille ja sai hyvää palautetta. Tämä kirkasti ajatusta siitä, että hän oli nyt oikealla tiellä.

Arki inspiroi taiteeseen


Helena Lehtistä inspiroi työssään arki ja siihen kuuluvat pienet, lähellä olevat asiat. Esimerkiksi viimeisin kokoelma Kitchen perustuu keittiössä oleviin materiaaleihin ja esineisiin. Lehtinen käyttää töissään monipuolisesti erilaisia metalleja ja kierrätysmateriaaleja. Vaikka korutaiteilijat tekevät uniikeista materiaaleista korumaailman haute couturea, voi korua käyttää myös muulloin kuin juhlan hetkinä. “Koru on oman ilmaisun väline ja taide-esine, jota käytetään juhlan lisäksi myös arjessa”, Lehtinen kertoo.

Helena Lehtinen, Garden oksa

Helena Lehtinen, Garden oksa. Kuva: Kimmo Heikkilä

Työn kokoaminen on palapelia, jossa materiaalit ja muodot siirtyvät ja etsivät omaa paikkaansa. Lehtinen pyrkii saamaan koruteoksiinsa materiaalin ja tekniikan lisäksi sisällön, jolle katsoja löytää oman tulkintansa. Uniikki koruteos ei vaadi kantajaltaan erityistä rohkeutta tai näyttävyyttä, mutta teosta on ymmärrettävä. “Korutaiteen käyttäjälle tulisi kehittyä tulkinnan kautta ymmärrys siitä, millainen teos on. Käyttäjälleen koru on toivottavasti enemmän kuin esine. Siksi toivon, että kun korua ei käytetä, sitä pidettäisiin esillä rasiaan piilottamisen sijaan. Korutaiteesta voi nauttia myös silloin kun sitä ei kanna yllään”, Lehtinen muistuttaa.

Myös korutaide ansaitsee palstatilaa


Suomalaiset ovat Lehtisen mukaan korunkäyttäjinä hivenen varovaisia ja suosivat pieniä, helppoja koruja. Suurissa juhlahetkissä ollaan rohkeampia, mistä esimerkkejä nähtiin hiljattain itsenäisyyspäivän vastaanotolla. Linnan juhlien kaltaiset mediatapahtumat ovat arvokas näyteikkuna monelle vaatesuunnittelijalle, mutta korujen tekijöistä ei usein kerrota. “Korutaiteilijoita tulisi nostaa yhtä lailla esille, sillä korulla voi olla kokonaisuudessa iso rooli. Medianäkyvyys on lisäksi tekijöille valtavan arvokasta, sillä korutaiteilijoiden taloudellinen tilanne on usein haastava”, Lehtinen muistuttaa.

Helena Lehtinen, Garden

Helena Lehtinen, Garden. Kuva: Kimmo Heikkilä

Elannon tienaaminen onkin monelle korutaiteilijalle iso haaste niin Suomessa kuin maailmalla. Uniikkiteosten myynti on vähäistä ja taiteen tekemisen ohella on usein tehtävä muita töitä. Lehtinen on ratkaissut yhtälön tekemällä opetustyötä alan oppilaitoksissa Suomessa ja Ruotsissa. Hetkittäistä apua ovat tuoneet apurahat, minkä lisäksi Lehtiselle on myönnetty Suomen valtion ylimääräinen taiteilijaeläke.

Korutaideyhdistys nostaa nykykorua marginaalista


Suomalaisen opetuksen taso alalla on laadukas ja kotimaiset korutaiteilijat ovat saaneet näkyvyyttä maailmalla. Oppilailleen Lehtinen painottaa kansainvälistä ajattelua ja rohkeutta oman tekemisen esille tuontiin, mikä digitalisoituneessa maailmassa on entistä helpompaa. Suomessa korutaide on kuitenkin marginaalissa, ja näkyvyyden saaminen töille on haastavaa. “Ihmiset tietävät korumuotoilun, mutta korutaide ei ole tuttua. Kun töitä ei nähdä missään, taidemuodon olemassaolosta ei tiedetä”, Lehtinen sanoo.

Sirja Knaapi, rintakoru

Sirja Knaapi, rintakoru, materiaalina käytetty alumiinia, muovia, lasia ja teräslankaa. Kuva: Korutaideyhdistys

Tilannetta pyrkii edistämään 10 vuotta toiminut Korutaideyhdistys ry, joka toiminnallaan tekee nykykorua tunnetuksi taiteena ja muotoiluna Suomessa ja ulkomailla. Yhdistys järjestää mm. näyttelyitä, työpajoja, seminaareja ja vie korutaidetta esille taidetapahtumiin. Yhdistyksen rooli alalla on merkittävä. Lehtinen on saanut lisäksi valtavasti tukea Hibernate-ryhmältä, jonka hän perusti yli 15 vuotta sitten kahden korutaiteilijan, Eija Mustosen ja Tarja Tuupasen, kanssa. Kansainvälisesti toimiva ryhmä on järjestänyt yhdessä mm. näyttelyitä ja julkaisee alkuvuodesta 2016 taidekirjan Munchenissa järjestettävässä Schmuck-tapahtumassa.

Tunnustus tuo virtaa yksinäiseen puurtamiseen


Työ on ollut Helena Lehtiselle niin antoisaa, että hän hyväksyy siihen kuuluvaan hankaluuden. Uran aikana saadut tunnustukset tuovat virtaa yksinäisen työn tekemiseen. Marraskuussa Korutaideyhdistys ry palkitsi Lehtisen Vuoden korutaiteilijana, minkä lisäksi hänelle on vuonna 2013 myönnetty alan merkittävin kansainvälinen Herbert Hoffman -palkinto. “Työ on minulle niin tärkeä osa elämää, että siitä on joskus huono omatunto. Haaveilen siitä, että pääni kestää ja voimavaroja riittää jatkaa työtä myös tulevaisuudessa. Olen saavuttanut urallani enemmän, kuin olisin koskaan kuvitellut. Vaikka elämäni ei ole täydellistä, koen eläväni unelmaani”, Lehtinen summaa.

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori / TN (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010