Pop Jazz Konservatorio AnimaatioMatka-Agentit, logolinkki

Alvar Aallon orgaaninen muotokieli kehittyi vuorovaikutuksessa ajan kuvataiteilijoiden kanssa

11.5.2017

Alvar Aalto (1898–1976) on Suomen kansainvälisesti tunnetuin arkkitehti ja muotoilija. Alvar Aalto – taide ja moderni muoto avaa oivaltavia näkökulmia Aallon elämään ja tuotantoon.

Kattava näyttely havainnollistaa, miten Aallon ajattelu ja muotokieli kehittyivät vuorovaikutuksessa ajan kuvataiteilijoiden kanssa. Aallon laajan tuotannon ohella mukana on teoksia hänen läheisiltä ystäviltään ja modernismin mestareilta, kuten yhdysvaltalaiselta Alexander Calderilta ja ranskalaiselta Fernand Légeriltä. Esiin tuodaan myös vuonna 1935 perustetun Artekin rooli suomalaisen taidekentän rakentajana. Näyttelyn on tuottanut Vitra Design Museum yhteistyössä Alvar Aalto -museon ja Ateneumin taidemuseon kanssa.

Alvar Aalto – taide ja moderni muoto

Alvar Aalto – taide ja moderni muoto 11.5.–24.9.2017. Kuva: Ateneum

Alvar Aalto oli kansainvälisen modernismin keskeisimpiä vaikuttajia


”Alvar Aallon tuotannossa yhdistyi laaja-alainen taiteiden ymmärrys. Hänen tuttavapiiriinsä kuului koko joukko oman aikansa muutoksentekijöitä, uuden ilmaisun etsijöitä. Haluamme nostaa esiin näitä yhteyksiä. Ateneum on kaikkien taiteiden talo: rakennuksen julkisivuun jo vuonna 1887 veistetyt karyatidit esittävätarkkitehtuuria, geometriaa, maalausta ja kuvanveistoa”, kertoo museonjohtaja Susanna Pettersson.

Alvar Aalto oli täysiverinen kosmopoliitti maailmanlaajuisine verkostoineen: hän oli arkkitehtipuolisonsa Aino Marsio-Aallon (1894–1949) kanssa kansainvälisesti aktiivinen jo 1920-luvulta alkaen. Aallolle oli tärkeää kokonaistaideteoksen, Gesamtkunstwerkin idea: hän työskenteli monipuolisesti arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun, designin ja taiteen parissa.

Jochen Eisenbrand

Vitra Design Museumin vastaava kuraattori Jochen Eisenbrand. Kuva: Kansallisgalleria/Ville Malja.

Vitra Design Museumin vastaavan kuraattorin Jochen Eisenbrandin kokoama retrospektiivinen näyttely esittelee Aallon elämää ja tuotantoa 1920-luvulta 1970-luvulle. Näyttelyssä nähdään runsaasti ikonisia huonekaluja ja esineitä sekä arkkitehtuuripiirustuksia ja pienoismalleja. Taiteidenvälisyys ja Aallon monialaisuus nousee esiin myös arkistomateriaalin, taideteosten, valokuvien ja lyhytelokuvien kautta. Mukana on lisäksi saksalaisen valokuvataiteilija Armin Linken uusia valokuvia Aallon arkkitehtuurista. Näyttely on nähty ennen Helsinkiä Saksan Vitra Design Museumissa, Espanjan Madridissa ja Barcelonassa sekä Tanskan Aalborgissa.

Alvar Aalto: Nojatuoli 41 \"Paimio\"

Alvar Aalto: Nojatuoli 41 "Paimio" (1932). Kuva: Vitra Design Museum/Jürgen Hans.

Ateneumin näyttelyssä neljä salillista Aallon taiteilijaystävien kuvataidetta


Ateneum tuo näyttelyyn oman näkökulmansa esittämällä Aallolle läheisimpien taiteilijoiden, kuten saksalais-ranskalaisen Hans Arpin (1886–1966), yhdysvaltalaisen Alexander Calderin (1898–1976), ranskalaisen Fernand Légerin (1881–1955) ja unkarilaisen László Moholy-Nagyn (1895–1946) teoksia. Mukana on runsaasti taideteoksia Aallon Maire Gullichsenille ja hänen puolisolleen suunnittelemasta Villa Maireasta Noormarkusta. Suurin osa näyttelyn taideteoksista on tullut aikanaan Suomeen Artekin järjestämien taidenäyttelyiden ja Aallon lähipiirin toiminnan kautta. Artekin taidenäyttelyt jättivät pysyvän jäljen suomalaiseen taidekenttään ja myös Ateneumin taidemuseon kokoelmiin.

Fernand Léger: Composition aux contrastes

Fernand Léger: Composition aux contrastes (Vastakohtasommitelma) (1932). Kuva: Mairea-säätiö/Rauno Träskelin.

Ateneumin tuottama julkaisu Alvar Aalto – taide ja moderni muoto tarkastelee Artekin näyttelytoimintaa sekä nostetaan esiin myös Aino Marsio-Aallon merkittävä elämäntyö taiteen, designin ja arkkitehtuurin näyttämöillä. Intendentti Sointu Fritzen toimittaman julkaisun artikkeleista vastaavat Jochen Eisenbrand, Susanna Pettersson sekä Renja Suominen-Kokkonen. Julkaisu ilmestyy suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi.

Lue lisää näyttelystä: http://www.ateneum.fi/nayttelyt/alvar-aalto

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori / TN (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010