Sesam ProductionPop Jazz Konservatorio Animaatio

Kalttoota

19.5.2017

On tosi suloosta ku aurinko rupiaa paistamahan ja köökin lämpömittaris on oikiat lukemat. Kevähällä tuloo mielehen äitee ja meirän kylän akkojen pyykkiaskarehet. Kersat ketaji siinä sivus ja hauskaa oli.

Meirän äitee kokos lakanoota pyykkikoppihin koko talaven ja käärii likaasia mattoja orottamahan kevättä. Renttumattoja oli niin palio, notta puhtahia piisas kevääsehen. Juhannuksena pantihin laattialle parahat valakooset. Niis näkyy joka lätti ja me kersat konkattihin väliis näkyvillä laattianosilla. Äitee vihastuu, jos mattoohin tuli lättiä.

Pullapitko

Kuva: maku.fi

Ku tuli oikeen koria päivä, äitee lastas maitokärryt täytehen toisenki kerran ja kyyttäs kaikki rantahan. Olikohan akoolla oikeen sopimus, ku sielä oli monen taloon pyykit ja matot? Meillä oli suuret korveet ja niihin pantihin lakanat likuamahan lipiähän. Se oli oikeen salaperäänen aines ja me nähtihin sitä pari kertaa vuores. Äitee piti lipiää köökin yläkaapis lukkujen takana. – Maitokärryys kulki olokimullikki rantahan. Niitä oli tympiää vaharata, mutta pakko oli. Äitee toi vauvanki ja pani sen pyykkikoppahan koivun alle.

Isä oli naama vinos ja se oli moholos aamusta alakaen. Se kyseli, notta mihkä aikahan on puolinen ja kerkiääkö äitee tulla tekemän iltaasta. Ja että mitä ny syörähän, ku koko akkasakki huvitteloo rannas. Äitee ei ollu moksiskaa, sanoo vaan, notta kyllä Eetu tuolla mahalla yhyren päivän päriää.

Hilimalla on nykyään pyykkikones ja aina kaikki lakanat puhtahia. Matot pestähän kunnan mattopesulas. Mitää pyykkiliimaksia ei oo enää eikä akkaväen yhteestä työpäivää.

On kuulkaa komiaa ku suurin piirteen kymmenen pyykkipataa kiehuu ja porstat lentää matoolla. Me kersat päästihin uittamahan renttumattoja. Yleensä kaikki matot tuli takaasi! Pyykkipäivänä kannatti pitää korvansa auki, ku akat käsitteli erilaasia tapahtumia ja vaihtoovat uutisia. Jos istuu hiliaa kiven takana, sai seleville kukaa saa kersan, kuka on nojaallu kenen pihatiellä pyörän kans ja kuka on riiannu aitasnansa. Muistan kun ne puhuu Etlistä, meirän naapurin piiasta. Sillä oli vahava keltaanen tukka ja koriat silimät. Siitä tuli kylän sahan sahurin frouva. Kalle oli oikeen sopeva alakuhun, mutta se oli aivan liika useen pöhönäs. Etlistä ei tullukkaa rikasta frouvaa.

Meirän äireellä oli tosi valakooset lakanat ja niitä oli palio ku se vaihtoo lakanat tosi useen. Mattojaki se porstas notta loimet meinas tulla pihalle. Jokku akat vaihtoo silimäyksiä, varmahan ne tykkäs notta äitee meinaa olla fiinimpi. Me kersat saatihin kärrätä monta kuormaa kotia lakanoota kuivamahan.

Päiväkaffi oli parasta. Isoos paras kiehuu kaffi ja jokaanen oli tuonu yhyren ankkastukin. Äitee iski silimää ja sanoo, notta yhyrellä nisulla ei päriätä ja laittoo mun hakemahan muutaman ankkastukin lisää. Rantapuskat heiluu, ku monen taloon isäntä tuli kattomahan, mitä niiren akat oikeen teköö. Istuuvat kiville ja orottivat, notta neki huomatahan. Saihan ne kaffinsa ja nisunsa ja sitte ne ajettihin takaasi töihin. Meiränki isä vakuutti, notta äireen pitää tulla aijoos kotia. Äitee nauroo ja sanoo, notta kaapis on paistettua fläskiä ja rieskaa. Naapurin isäntä jäi könnäämähän kivelle ja kuuntelemahan, mitä akat toimittaa. Äitee sanoo sille, notta meinaakos Niilo lepuuttaa hevoosia koko päivän. Niilo otti noukkahansa ja lähti.

Oli ihanaa saara tupahan puhtahat arkimatot, joilla sai teijata niin palio ku tykkäs. Konkattihin pitkin raitoja notta klasit heläji. Sanoo isäki vihiroon, notta matot sopii oikeen hyvin itte nikkarootuuhin kaluuhin. Kesä tuli.

Kaltata = pestä kuumalla vedellä
Ketaata (imperf. ketaji) = olla mukana
Lätti = tahra
Konkata = hyppiä (ruutua)
Korvee = saavi
Olla moholos = mököttää
Teijata = kävellä (edestakaisin)
Olokimulli = vauvasta seuraava jo juokseva lapsi
Toimittaa = keskustella, puhua

Ankkastukki = pullapitko



Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010