Pop Jazz Konservatorio AnimaatioTiliastrum Oy

Tunkionruusu

9.10.2017

Osuuskauppa-hyväkäs ruukas olemahan aikoonansa kyläläästen keskus kiriaamellisesti. Se oli ainua kauppa ja takahuonehes oli vielä puhelinkeskuski, jonka flikalta sai joskus ylimääräästä tietua. Yleensä se kuitenki istuu ja pisteli töpseliä seinähän rehevän näköseenä.

Kaupas käytihin ehtoolla, sitte ku äitee oli lypsäny lehemät. Välillä se hoitaja mourus, notta puoti on kiinni, mutta passas kuitenki. Me flikat käytihin joskus omalla aijalla muutaman markan kans ostamas tikkukaramälliä ja lehemännuolemia, jos sattuu olemas enämmän rahaa.

Keltainen ruusu

Kuva: Pixabay

Kaupas oli myymäs kaupanhoitaja ja vähä vanhee flikka. Sillä oli koria naama, mutta vähä liikaa vattaa. Äitee sanoo kotona, notta kyllä ny rupiaa kauppa käymähän ja isännille kasvaa köykääset kintut. Meiränki faari rupes höräjämähän, notta akoolla pitääs olla mistä pitää kiinni. Äitee tykkäs notta faarin olis paree pitää suunsa ja kattua mumman perähän. (Ne asuu toiskas pihan toisella puolella.)

Sentraaliflikka laittoo patukkansa entistä kiriämmälle niskahan ja katteli nenän varttansa pitkin kauppaflikkaa. Se meinas, notta yleesölle pitää näyttää niiren paikka. Sohvin patukat kinnas melekeen silimiä ja nutturaneulat oli näkyvis. Oli ne koko lailla erilaasia puotipuksun kans.

Joo, sen puksun nimi oli Linta. Sillä oli permanentti vetysuperoksiinin valakooses tukas, se laittoo joka aamu huulipunaa ja kulumis oli sellaasta mustaa. Valakoosen kaarin alla oli melekeen aina rekliini kukkaanen tanttu, eres kinnaavat napit.

Mutta tierättäkö mitä, se oli oikiasti pössöö. Se ymmärtäny ihimisen puhesta ja seisoo ku latinahoo tiskin takana. Kerranki äitee lähäretti mun ostamahan kauraliisuja, litran maittilaa ja höystöjä. Se oli yksin kaupas ja pyyti imua tiskin taakse ja käski ottaa itte. Kerranki sain ottaa itte liisuja laarista ja löyrin höystöpussin hyllystä. Tulin kotia tyhyjän hinkin kans. Linta oli kuulemma tullu jostaki Savosta eikä osannu murresta.

Kylän hyppööikääset flikat tykkäs, notta Linta tukkii lavoolla eturivihin ja vahtas taloollisten poikia. Se manklas naamansa koriaksi ja fryllläs päätänsä. Eikä se välittäny vaikka vatta oli ku pesukooli kukkaasen tantun alla ja nailonin saumat aina vinos. Puo heiluu kuulemma komiasti tantun alla valssin pyörtehes. Oli se sellaanen Linta, notta kylän flikkojen pisti vihaksi.

Krannin muori toimitti äireen kans notta kaupan puotipuksu on oikia tunkionruusu. Me kersat ei oikeen tieretty, mikä se sellaanen on. Mielehen tuli tunkio, johka vietihin solokkutanttu ja yösankoo. Ja sen päällä keltaanen ruusu. Tehtihin asiaa kauppahan kattomahan tunkionruusua. Ei kuulkaa selevinny, minkälaanen se oikiasti on.

Yhtenä päivänä mentihin taas kauppahan vahtaamahan Lintaa ja sen punaasia poskia ja kiharoota. Siellä seisooki sellaanen kikitöön harmaatanttuunen akka, polokkatukka ja virttyny kaati päällä. Kysyttihin Lintaa, ei ollu kuulemma enää töis. Äitee tiesi, notta järven takaanen Salttu oli riiannu Lintaa koko talaven muiren seliän takana. Lintasta oliki tullu akka ja sillä oli pikkuunen tenava. Kysyyn äireeltä, notta voiko tunkionruusu olla akka. Se käski mun pihalle hakohon kananmunia Tiltan pesästä.

Meirän kylän flikat matkii Lintaa ja moni kävi hakemas permamentin kirkolta, laittoo piikkarit jalakahansa pyhääsin ja puki yllensä korian tantun kyläreisuulle. Linta itte pysyy keltatukkaasena ja riskinä kersoosta huolimatta. Nauroo tavates, notta vatta hyllyy.

Jaa, minkälaanen tunkionruusu on? Se on pikkuusen tyylitöön, tykkää räikiästä ja tykkää olla kukkojen kans tunkiolla. Justihin ku Linta.

Huom! On taas muorikasta panna yllensä ruusunkukkaanen tanttu, oikeen tuskanpunaanen. Kattotahan keväällä, minkälaasia tunkionruusuja kävelöö raitiilla. Pitsa on halapaa.

Ruukata = olla tapana
Rehevä = leuhka
Lehemännuolema = pumpernikkeli
Höräätä = puhua joutavia
Toiska = talon pihalla oleva vanhusten rakennus tai naapuri
Patukka = letti
Kinnata = kiristää
Puo = takapuoli
Hyppööikäänen = rippikoulun käynyt tansseissa ja huveissa käyvä nuori
Manklata = meikata
Puksu = kauppa-apulainen
Kaati = esiliina
Tanttu = puku
Pössöö = yksinkertainen, hölmö
Kauraliisu = karahiutale
Maittila = maito
Höystö = lampaantalipallero (keittoon)
Solokkutanttu = likaämpäri
Kikki = naisen rinta
Riski = tukeva, lihava




Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010