Sesam ProductionPop Jazz Konservatorio Animaatio

Varjo Suomen yllä - Stalinin salaiset kansiot paljastaa painostusta, ohjailua ja rahanjakoa

21.10.2017

Historiantutkijat, professorit Kimmo Rentola, Ohto Manninen ja Timo Vihavainen ovat päässeet tutkimaan Suomea koskevia Neuvostoliiton ajan dokumentteja Venäjän federaation presidentin arkistoon. Sieltä löytyy kommunistisen puolueen salaisimpia dokumentteja ja ulkomaalaisilla tutkijoilla ei ole juurikaan pääsyä sinne. Dokumenteista löytyy runsaasti uutta tietoa mm. Stalinin otteesta ja näkemyksistä Suomea koskevissa käänteissä.

Timo Vihavainen kirjoitti ensimmäisen, vuosia 1917-39 käsittelevän osan keskiviikkona 18.10. julkaistusta kirjasta Varjo Suomen yllä – Stalinin salaiset kansiot. Vihavainen valotti kommunistisen puolueen asemaa Neuvostoliitossa. Se ei ollut varsinainen puolue vaan vallankäytön väline ja sai mytologisen roolin maailman ohjaamisessa. Puolue ei koskaan erehtynyt ja se selittää Vihavaisen mukaan, miksi Stalinin rikoksista ei puhuttu ja niitä käsitelty.

Vihavainen, Manninen, Rentola ja Zuravljov, Varjo Suomen yllä - Stalinin salaiset kansiot

Kimmo Rentola (vas.), Ohto Manninen ja Timo Vihavainen kertoivat arkistojen tutkimisen taustoista ja löydöistä julkistamistilaisuudessa 18.10. Helsingissä. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

Arkistoihin pääseminen on ollut tutkijoille erittäin merkittävä ja innostusta herättävä kokemus. Timo Vihavainen mainitsi, että arkistojen pohjia ei ole vielä nähty, mutta nyt on päästy katsomaan yhtenäisiä dokumentaatioita mm. 19 kansiosta, joista ei ole poistettu mitään välistä. Lisäksi käyttöön saatiin 1900 valokuvaa. Kaikkia mappeja ei kuitenkaan saatu käsittelyyn ja esimerkiksi Suomen sisäpolitiikkaan liittyviä aineistoja ei ole päästy näkemään.

Paljon hyvää materiaalia saatiin nyt käyttöön ja julkaistavaksi. Vihavainen löysi myös uusia aiheita tulevaisuuden tutkimuskohteeksi, sillä esimerkiksi Lapuan liikkeestä ja Suomen sekä Neuvostoliiton suhteista on Suomessa vähän tutkimusta. Sieltä voisi tutkijan mukaan löytyä hätkähdyttäviä tietoja. Sotiemme historiaa on sen sijaan tutkittu melko tarkastikin.

Ohto Manninen kirjoitti kirjan toisen osan vuodet 1939-1947 sotien ajat Pariisin rauhaan asti. Poliittinen painostus oli suurta ja Stalinin osuus Suomen sotiin näkyy parhaiten vuosina 1939-40. Talvisodan aikana Stalin oli sodan johdossa, mutta myöhemmin sotien laajetessa oli paljon muuta ajateltavaa ja Suomeen suuntautuva sodan johtaminen oli väheni.


Ohto Manninen ja Timo Vihavainen

Venäjän presidentin arkistoon siirretytyistä dokumenteista koottu kirja antaa uutta tietoa Stalinin ja vielä Hrustsovin ajalta. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi


Hangon asema tukikohtana talvisodan jälkeen on mielenkiintoinen. Neuvostoliitto suunnitteli syksyllä 1940 hyökkäystä kohti Helsinkiä. Muutenkin suunnitelmissa oli laajentaa aluetta saadun Hangon alueen ulkopuolelle. Dokumenteista löytyy myös toukokuussa 1941 maininta, että Neuvostoliiton olisi ryhdyttävä puolustautumisesta hyökkäykseen. Seuraavan sodan pitäisi olla hyökkäyssota kuten sota Suomeenkin.

Emil Skogille rahaa ja Kekkosen sekä KGB:n suhteita


Kimmo Rentolan osuutena kirjassa ovat Kremlin ja Kekkosen suhteen ja keskittyminen vuosiin 1949-64. Suomen politiikkaan puututtiin vahvasti. Yllättävää oli, kuinka rajuja toimenpiteitä esimerkiksi oli Paasikiveä vastaan. Vuoden 1956 presidentin vaaleissa kuitenkin kommunistinen puolue tuki Paasikiveä ja KGB Kekkosta. Salasähkeessä tammikuussa 1956 KGB antoi tietoja, että Kekkonen voi saada vaadittavat äänet taakseen ja asetelma muuttui. Paasikivelle epäedulliseksi muodostui hänen korkea ikänsä 85 vuotta.

Mielenkiintoisena yksittäisenä löytönä arkistoista tuli esiin Emil Skogin Neuvostoliitolta saama 100 miljoonaa markkaa, joka vastaa 2.6 miljoonaa euroa 1950-luvulla. Skog toimi useita vuosia puheenjohtajana ja puolustusministerinä. Rahojen avulla Skog pystyi perustamaan oman puolueen Työväen ja pienviljelijöiden sosialidemokraattisen liiton (TPSL). Erittäin runsaan lahjoituksen tarkoituksen oli hajottaa sosialidemokraattista puoluetta.

Aineistosta saadaan Rentolan mukaan lisävivahteita mm. Kekkosen ja KGB:n suhteisiin. Dokumenteista on luettavissa monesti neuvostoliittolaisten oman osuuden korostaminen ja asiat esitettiin vahvempina kuin ne tapahtuivat Suomessa. Myös suomalaisten poliitikkojen nimeäminen agenteiksi oli monesti liioittelua ja kohteet eivät edes tienneet nimiensä esiintymisestä agentteina lähetyissä raporteissa.

Professorien Rentola, Manninen ja Vihavainen ovat päteviä Venäjän arkistojen arvioijia ja kirja tarjoaa mielenkiintoisia tietoja historiastamme. Venäläisenä asiantuntijana on Venäjän tiedeakatemian varajohtaja Sergei Zuravljov, jolla on ollut suuri merkitys arkistojen käyttöön saamisessa. Kirjaa ollaan kääntämässä venäjäksi. Kirjan julkaisija on Docendo.






Marja Jähi-Salo

Marja Jähi-Salo
marja.jahi-salo a amusa.fi

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010