Pop Jazz Konservatorio AnimaatioSesam Production

Musiikilla leikittelevä Andrew Russo lupaa ikimuistoisen konsertin lauantaille Espooseen – lue tai kuuntele haastattelu

10.11.2017

Piano Espoo -festivaaleilla nähdään huomenna lauantaina erittäin kiinnostava keikka, jossa esiintyvät Andrew Russo sekä suomalainen Emil Holmström.

Andrew Russo

Andrew Russo. Kuva: Wikipedia

Espoon Louhisalissa tapahtuu lauantai-iltana 19.30 kummia, kun Mixtape-niminen erikoisuus ottaa vallan. Kyseisen pianomusiikkia ja nauhalta tulevia kokonaisuuksia yhdistelevän tyylilajin sanotaan rakentavan silta avantgarden ja popin välille.

Parhaiten huomisen erikoisuutta avaa todennäköisesti paitsi tekemäni haastattelu yhdysvaltalaisen Andrew Russon kanssa, myös alla oleva video yhdestä illan aikana kuultavasta kappaleesta.


Haastattelin Grammy-ehdokkuudellakin aikanaan muistettua Russoa puhelimitse. Keikalla on vielä tilaa, joten suosittelen musiikin ystäviä tulemaan mukaan kokemaan jotakin uniikkia. Itse ainakin kiinnostuin ilmiöön tutustumisen ja juttutuokion myötä illan tarjonnasta kovasti.


Mitä kuuluu?


– Minulle kuuluu oikein hyvää. Olen päässyt yli jetlagista ja odotan huomista esiintymistä.

Oliko näin, että asut Fayetvillessä, New Yorkissa?


– Itse asiassa asun Syracusen lähellä olevassa kylässä järven rannalla. Muutimme tänne pari kuukautta sitten, ja tämä on lähellä Syracusea New Yorkin pohjoisosassa.

Milloin saavuit Suomeen ja onko sinulla ollut aikaa katsella nähtävyyksiä?


– Saavuin Espooseen eilen. Eilen ei kyllä ollut aikaa nähtävyyksien katselemiseen [nauraa]. Liian paljon harjoituksia ja nukkumisen yrittämistä. Olen kuitenkin ollut Suomessa ennenkin – tämä on varmaankin joko kuudes tai seitsemäs kertani. Minulla on siis ollut ennenkin aikaa nähtävyyksien näkemiseen.

Mitä pidät Suomesta?


– Minulla on aina mukavaa Suomessa. Olen vieraillut täällä varmaan jo viimeiset 15 vuotta. Tänä aikana olen tutustunut moniin ihmisin, joten odotan aina vanhojen kavereiden näkemistä musiikin jakamisen lisäksi.

Esiinnyt Espoossa Louhisalissa tänä lauantaina. Miten kuvailisit tulossa olevaa ihmisille, jotka eivät ole kuulleet sinusta ennakkoon?


– Tämä konsertti on hieman toisenlainen kuin mitä ihmiset todennäköisesti ovat tottuneet olettamaan pianofestivaalikeikalta tai pianokonsertilta. Keikka alkaa tavanomaiseen tyyliin. Tulen soittamaan kaksi kappaletta John Adamsilta ja piano- ja elektroniikkakappaleen Hans Tutschkulta. Nämä ovat perinteisiä konserttikappaleita, mutta kolmannessa osassa ohjelmaa soitan lyhyitä kappaleita, jotka ovat saaneet inspiraationsa pop- ja rock-muusikoilta viimeisen 40–50 vuoden ajalta.

Näissä kappaleissa on myös pianonsoittoa, mutta osassa on lisäksi elektronisia saundeja, jotka tuovat kappaleisiin ja pianonsoittoon oman pop- ja rock-kerroksensa. Tunnelma ei siis ole niinkään kuin konserttisalissa, vaan enemmänkin kuin ehkäpä yökerhossa. Kappaleet tulevat klassisen taustan säveltäjiltä, mutta niissä on pop-musiikin henkeä mukana.

Kun ajattelen klassista musiikkia [toim. huom. piti sanoa pianomusiikkia], ajattelen esimerkiksi Mozartia. Näin kuitenkin -kappaleesi Youtubessa ja se oli moderni ja cool. Minkälaisia ihmisiä keikoillasi käy?


– Musiikkini tuntuisi vetoavan erityisesti ihmisiin, jotka ovat joko minun ikäisiäni tai nuorempia. Olen itse 42-vuotias. Sanoisinkin, että ihmiset minun sukupolvessani ja nuoremmissa sukupolvissa tuntuvat pitävän tästä musiikista automaattisesti. Uskon kuitenkin, että minuakin vanhemmat ja musiikkia arvostavat ihmiset kokevat tällaisen musiikin ja nämä säveltäjät kiinnostaviksi.

Tätä musiikkia on mukava kuunnella, joten se ei haasta vanhempia ihmisiä samoin kuin tyypillinen pop-musiikki ehkäpä ottaa heidän korviinsa. Toisaalta taas hauskuus tässä musiikissa häivyttää hieman konserttisalien tyypillistä vakavaa tunnelmaa ja keskittyy enemmänkin musiikin henkeen ja energiaan tavalla, joka mahdollistaa viihtymisen kuuntelemisen aikana. Uskon tämän vetoavan kehen tahansa, joka nauttii kevyistä kuuntelukokemuksista.

Ovatko kaikki kappaleesi instrumentaaleja vai onko niissä sanoja mukana?


– Osassa kappaleista on vokalisointia. Yksi kappaleeni on itse asiassa mukaelma tai uudelleensovitus kappaleesta nimeltä Born to be Wild, joka on alun perin kuuluisa rokkikappale. Tässä kappaleessa on sanoja alusta loppuun, sillä sanat on laitettu samaan tahtiin pianon harmonioiden kanssa. Lisäksi soitan Aaron J. Curtisin kappaleen, joka on käytännössä pianoversio rock-kappaleesta, joka on Jerry Lee Lewisin inspiroima. Tässä kappaleessa on loppupuolella vokalisointia, mutta nyt ei ole kyse niinkään laulun sanoista, vaan niillä luodaan tietynlainen efekti kappaleeseen. Lisäksi mukana on myös mainitsemasi Jacob ter Veldhuisin Body of Your Dreams, jossa on myös mukana tekstiä, mutta teksti on osa elektronista ääniraitaa.

Puhutaan sitten hieman sinusta. Olet pianisti, mutta minkä ikäisenä aloit soittaa?


– 4-vuotiaana.

Ahaa, okei. Siitä on sitten hetki aikaa.


– Kyllä, siitä on noin 38 vuotta. [Nauraa.]

Olet New Yorkin osavaltiosta kotoisin, joten mikä on suhteesi niin sanottuun ”Piano Maniin” eli henkilökohtaiseen suosikkiini Billy Joeliin?


– Olen käynyt hänen keikallaan. Olen ollut hänen faninsa siitä asti, kun olin lapsi, mutta en tunne häntä henkilökohtaisesti. Yhdellä levylläni oli kuitenkin hänen erääseen vanhaan ja vähemmän tunnettuun kappaleensa, Rosalinda’s Eyesiin, pohjautuva kappale. Brooklynnissa asuva säveltäjä Stacy Sanfordteki minulle tuohon kappaleeseen perustuvan sävellyksen. Olen esittänyt sitä useaan otteeseen ja äänittänyt sen levylleni. Ihailen suuresti Billy Joelin tekemää työtä.

Kuullaanko kyseinen kappale Espoossa?


– Tämä kappale ei kuulu Espoon settilistaan, mutta se on yhdellä levylläni, jonka otin mukaan myytäväksi konserttiin. Tämä albumi on nimeltään Dirty Little Secret, siinä on Rosalinda’s Eyes -kappale ja sitä myydään keikallani.

Kuulin myös, että olet poliittisesti aktiivinen ja republikaani. Sopiiko kysyä, mitä mieltä olet tämänhetkisestä poliittisesta tilanteesta Yhdysvalloissa. Vai jätätkö mieluummin vastaamatta?


– Kommentoin ihan mielelläni. Mielestäni tilanne on haastava – erityisesti siksi, että maallamme on ensimmäistä kertaa presidentti, jolla ei ole poliittista taustaa. Hänellä on myös persoonallisuus, joka tuntuisi kukoistavan vastakkainasettelun luomisessa. [Nauraa.] Kyseessä on tavanomaisesta poikkeava tyyli, joka voi mielestäni olla toimiva tietyissä tilanteissa, kun taas toisissa tilanteissa ei niinkään. Yleisesti ottaen koen, että tilalle on hieman rauhaton, koska suurin osa ihmisistä ei ole tottunut siihen, että tällaisen tyylin omaavalla ihmisellä on näin paljon valtaa maahamme ja maamme suhteisiin muiden maiden kanssa.

Saa nähdä, mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Toistaiseksi tie on ollut pomppuisa, mutta yleensä kun ihmiset tottuvat henkilön tapoihin toimia, avautuu samalla portteja parempaan vuorovaikutukseen. Näin oletan käyvän seuraavan parin vuoden aikana. Eli kun ihmiset oppivat sisäistämään uuden tavan toimia, niin he alkavat toimia sen mukaisesti.

Olet myös liikemies. Mitä voit kertoa tästä?


– Olen viimeisen 7–8 vuoden aikana rakentanut uran finanssimaailmassa Se on pääasiallinen fokukseni. Minulla on investointiyritys ja veroneuvontayritys. Opetan myös kotikaupungissani finanssiaiheita ylioppilaille. Mielestäni onkin kiintoisaa, että kun en nyt enää vietä kaikkea aikaani konserttimusiikin parissa, niin saan paljon enemmän iloa esiintymisestä ja yhteistyöstä säveltäjien ja tuotantoporukan kanssa. Musiikin parissa oleminen on siis minulle enemmän ilonaihe kuin työ. Musiikin tuoma ilo siis suurenee, kun sitä ei tee joka päivä kellon ympäri tai kahdeksasta neljään.

Mikä on liikemiehenä niin sanottu viimeinen hissipuheesi ihmisten saamiseksi Espooseen Louhisaliin 19.30 tänä lauantaina?


– Kehottaisin ihmisiä tulemaan paikalle, koska konsertissa käymisen pitäisi olla nautinnollinen ja mieleenpainuva kokemus. Voinkin taata, että ihmiset, jotka tulevat tähän konserttiin lauantai-iltana, tulevat kyllä muistamaan tämän konsertin.

Lippuja myydään Piano Espoon sivuilla: http://www.pianoespoo.fi/liput/


Jouni Hakkarainen

Jouni Hakkarainen

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori / TN (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010