Sesam ProductionMatka-Agentit, logolinkki

Pirkanmaalla rakennetaan yhdenvertaisen kulttuurihyvinvoinnin mallia

23.11.2017

irkanmaan alueellisella kulttuurihyvinvointisuunnitelmalla pyritään kaventamaan hyvinvointi- ja terveyseroja takaamalla kulttuuriset oikeudet kaikille pirkanmaalaisille. Suunnitelma jakaa prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen tavoitteen vakiinnuttaa taide- ja kulttuurilähtöiset hyvinvointipalvelut osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita ja hyvinvoinnin seurantaa.

Jokaisella tulisi olla mahdollisuus osallistua taiteeseen ja kulttuuriin vähintään 100 minuutin ajan viikossa. Näin linjataan Pirkanmaan – ja koko Suomen – ensimmäisessä alueellisessa kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa, joka valmistui kesäkuussa 2017.

Taide kylässä

Taide kylässä. Kuva: Tuula Linnusmäki

”Idea 100 minuutin suosituksesta keksittiin alueellista kulttuurihyvinvointisuunnitelmaa työstävässä moniammatillisessa KULTU-työryhmässä. Pirkanmaalla on aiemmin rakennettu alueelliset ravitsemus- ja terveysliikuntasuunnitelmat. Molemmista aiheista on lukuisia suosituksia, mutta kulttuurihyvinvoinnista niitä ei vielä ollut”, kertoo Maarit Varjonen-Toivonen, Pirkanmaan sairaanhoitopiirin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ylilääkäri.

Suunnitelman toteutus vaatii laajaa yhteistyötä



Maakuntien, kuntien sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden on kyettävä tiiviseen ja pitkäjänteiseen yhteistyöhön, jotta suunnitelman tavoitteet saavutetaan. Myös sote-sektoria, oppilaitoksia, yrityksiä, kolmatta sektoria, vapaata sivistystyötä ja vapaaehtoistoimintaa tarvitaan luomaan kulttuurihyvinvointia.

”Yhteistyö on perusedellytys suunnitelman toteuttamiselle, ja sitä tehdään kulttuurihyvinvoinnin edistämiseksi ministeriötasolta lähtien. Jos esimerkiksi kunnan lakisääteisessä hyvinvointikertomuksessa on mukana kulttuurihyvinvointi, yksi toimija tunnistaa kohderyhmät, toinen huolehtii tapahtumien tilaresursseista, kolmas mahdollistaa taiteeseen ja kulttuuriin osallistumisen kokijana tai tekijänä, neljäs järjestää kuljetukset ja niin edelleen. Näin kenellekään ei tule kohtuutonta vastuuta taloudellisesti eikä työmääränä.”

Varjonen-Toivosen mukaan kulttuurihyvinvointisuunnitelma on otettu hyvin vastaan sote-sektorilla. Hän muistuttaa, että taiteen ja kulttuurin jalkautuminen sote-palveluihin parantaa myös henkilöstön työhyvinvointia.

”Taiteen ja hyvinvoinnin läänintaiteilija Arttu Haapalainen on tehnyt Pirkanmaan kunnille ja erikoissairaanhoitoon oppaan 100 minuutin suosituksen pilotoinnista. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin terveyden edistämisen moniammatillisessa asiantuntijatyötyhmässä puolestaan työstimme ideoita, miten suositus voisi toteutua sairaalan arjessa. Haasteena ovat arjen kiireet. Mikään asia ei toteudu ilman tekijöitä, joten kulttuurihyvinvointi on tärkeää huomioida sote-sektorin työjärjestelyissä”, Varjonen-Toivonen painottaa.
Kulttuurihyvinvointi on juurrutettava rakenteisiin

Pirkanmaan alueellisessa kulttuurihyvinvointisuunnitelmassa ehdotetaan, että maakuntiin perustetaan asiantuntijaelimeksi Kulttuurihyvinvoinnin aluekeskus (SOTEKU), jonka tehtäviin kuuluisi muun muassa

- varmistaa kulttuurihyvinvointisuunnitelman toimeenpano
- rakentaa kulttuurihyvinvoinnin toteutumista kuvaava indikaattoripaketti maakuntaan sekä kerätä ja jalostaa siihen liittyviä tietoja
- kehittää kulttuurihyvinvoinnin toimijoiden yhteistyötä
- vahvistaa saavutettavaa, hyvinvointia tukevaa kulttuurista palvelutarjontaa ja juurruttaa se palvelurakenteisiin sekä
- tehdä valtakunnallista yhteistyötä kulttuurihyvinvointialaa kehittävien toimijoiden kanssa.

”Pirkanmaan sote-/maku-uudistuksen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemaryhmässä (HYTE) hahmottelimme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rakenteita tulevassa maakunnassa. Ryhmässä pidettiin tärkeänä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on maakunnan järjestäjätehtävissä, jolloin se leviää näkökulmana. SOTEKU olisi mukana HYTE-rakenteissa, jolloin kulttuurihyvinvoinnin näkökulma olisi maakunnan, kuntien sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden yhdyspinnoilla.”

Kulttuurihyvinvointitoiminta tulee siis juurruttaa hyvinvointijohtamisen rakenteisiin, jotta siitä saadaan pysyvä toimintatapa kokeilujen ja hankkeiden sijasta.

Taide sairaalassa

Taide sairaalassa. Kuva: Mari Jalkanen

”Silloin on pysyvät henkilöt, rahoitus, vastuut ja valtuudet sekä mahdollisuus pitkäjänteiseen kehittämistyöhön ja yhteistyöhön eri toimijoiden välillä. Ellei kukaan koordinoi toimintaa ja pidä sitä esillä, hyväkin asia unohtuu”, Varjonen-Toivonen muistuttaa.
Kulttuurilla voidaan kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja

Yksi kulttuurihyvinvointisuunnitelman tavoitteista on kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja varmistamalla yhdenvertaisuus kulttuurin saavutettavuudessa niin alueellisesti kuin väestöryhmien välillä. Indikaattoripaketin rakentaminen maakuntaan auttaa tavoitteen saavuttamisessa. Varjonen-Toivosen mukaan mittariston tulee kuvata muutosta ja ohjata toimintaa siten, että tehdään sitä mitä mitataan.

”Mielestäni kulttuurihyvinvointi on tärkeä keino ratkoa esimerkiksi osallisuuden, yksinäisyyden ja syrjäytymisen haasteita. Paikkatietojärjestelmillä voidaan selvittää esimerkiksi kunnat ja kaupunginosat, joissa näitä ongelmia on muita alueita runsaammin. Maakunta ratkaisee haasteita tuottamalla näille alueille yhdessä kuntien sekä taide- ja kulttuuritoimijoiden kanssa toimenpiteitä.”

Ennen toimenpiteiden aloittamista tehdään nykytilakartoitus ja sen jälkeen lyhyen ja pitkän aikavälin kartoituksia.

”Esimerkiksi hyvinvointikertomukset tehdään valtuustokausittain, jolloin vuosiraportoinnissa näkyvät toimenpiteiden nopeat vaikutukset ja valtuustokauden vaihtuessa laadittavassa hyvinvointikertomuksessa pitkäaikaisvaikutukset. Tästä saadaan myös seuraavalle kaudelle oppia: kannattaa resursoida toimenpiteisiin, joilla on pitkäaikaisvaikutuksia.”
Pirkanmaa tarjoaa toimintamalleja muille alueille

Varjonen-Toivonen uskoo, että Pirkanmaalla rakennettavia toimintamalleja voidaan soveltaa järjestelmälliseen kulttuurihyvinvoinnin kehittämiseen myös muualla Suomessa. Kulttuurihyvinvointisuunnitelmaan on koottu toimenpide-ehdotuksia kohderyhmittäin sekä esimerkkejä jo testatuista käytännöistä.

”Suunnitelmaa laadittaessa vaikutuin muun muassa Tampereen kaupungin ikäihmisten palveluissa käyttämästä Elämän puu -toimintamallista. Jos sote-sektorin asiakas pitää vaikkapa piirtämisestä, hänelle voidaan mahdollistaa se. Sote-työntekijällekin lienee mieluisaa piirtää yhdessä asiakkaan kanssa. Jos ei tiedä kuntalaisen toiveista, niihin ei voi vastata. Haluan nostaa esiin myös prosenttiperiaatteen, jonka mukaan tietty osa rakennushankkeiden määrärahoista käytetään taiteeseen. Niin potilaille, heidän omaisilleen kuin henkilökunnalle on voimaannuttavaa oleskella ympäristössä, jossa on huomioitu taide ja kulttuuri.”

Prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeiden loppuunsaattamisavustuksella vuosille 2017–2018 varmistetaan, että ”100 minuuttia taidetta ja kulttuuria jokaiselle” -suosituksesta saadaan toimivia malleja erilaisten sote-toimijoiden käyttöön.

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010