Matka-Agentit, logolinkkiSesam Production

AILI vahvistaa kuntien yhteistyötä kulttuurisessa vanhustyössä

1.2.2018

AILI on kulttuurisen seniori- ja vanhustyön valtakunnallinen verkostohanke, johon osallistuu kolmetoista kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa, Pukkila, Turku, Tampere, Kouvola, Seinäjoki, Jyväskylä, Vaasa, Kuopio, Oulu ja Rovaniemi. Hanke lujittaa yhteistyötä niin kuntien välillä kuin sosiaali- ja terveystoimen ja kulttuuritoimen välillä kunnissa. AILI kuuluu prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeen kehityshankkeisiin.

Kunnat ovat pyrkineet hakemaan synergiaa kulttuurisessa vanhustyössä usein hankkeiden kautta. Hankkeiden päätyttyä yhteydenpidolla on kuitenkin ollut tapana hiipua. Järjestelmälliselle yhteistyölle ei ole ollut tukirakenteita, resursseja eikä aikaa.

”Tällä hetkellä meillä on rahoitus vain vuoden 2018 loppuun, joten yhteistyötä vasta harjoitellaan. Noin kolmesti vuodessa kunnat esittelevät yhteistapaamisissa kulttuurisen vanhustyön toimintaansa. Vahvistamme yhdessä oppimista sekä hyvien käytäntöjen ja tiedon leviämistä. Lisäksi on alkanut muodostua epävirallista yhteistyötä. Yhteydenpito on jo nyt ihan uudella tasolla näiden kuntien välillä”, kertoo vanhustyön kulttuurisuunnittelija Jenni Räsänen Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aika- sekä sosiaali- ja terveystoimialoilta.


Koirakko vanhainkodissa

Konkarit kohtaavat, koirakko vierailulla. Kuva: Susanna Lyly

Räsänen, joka on ollut keskeisessä roolissa hankkeen ideoinnissa ja luomisessa, haluaa uskoa AILI-verkoston tulevaisuuteen.

”Meillä on hyvin kunnianhimoinen tavoite, että AILI-verkostosta tulisi pysyvä ja se kattaisi kaikki kunnat. Jos verkosto saa lisärahoitusta vaikka vuosille 2019­–2020, katsotaan pitäisikö muutama uusi kunta ottaa mukaan ja miten se kannattaisi toteuttaa. Kunnat kokevat, että verkostolle on selkeä tarve.”

Yhteistyötä sote- ja kulttuuritoimien välille


Räsäsen mukaan kulttuurisessa vanhustyössä on olennaista, että sosiaali- ja terveystoimi ja kulttuuritoimi osallistuvat siihen tasa-arvoisina. AILI-hankkeessa molemmat osapuolet ovatkin olleet alusta asti mukana.

”Monissa hankkeen kunnissa, kuten Tampereella, Jyväskylässä ja Helsingissä, oli jo työryhmiä, joissa on mukana sekä kulttuurin että sosiaali- ja terveyspalveluiden edustajia. Verkosto on pyrkinyt siihen, että muutkin kunnat lähtisivät voimakkaammin luomaan yhteistyötä näiden toimijoiden välille. Yhteistyö on kehittynyt jo vuoden kuluttua aloituksesta. Nyt tiedetään, kehen voi ottaa yhteyttä, mitä siellä tehdään, mitä he ajattelevat. Nämä voivat tuntua pieniltä asioilta, mutta kuntahallinnossa ne ovat isoja asioita.”

Yksi AILI-hankkeen pääteemoista on kehittää kulttuuriseen vanhustyöhön hallintomalleja ja -muotoja, jotka auttavat integroimaan taiteen, kulttuurin ja luovuuden sosiaali- ja terveyspalveluihin.

”Keskeinen väylä näiden asioiden edistämiseen on oppiminen toisilta kunnilta. Lisäksi Jyväskylän kulttuuritoimenjohtaja Mari Aholainen on tehnyt selvityksen, jossa on kartoitettu nykytilaa suhteessa tulevaan maakuntauudistukseen. Myös sen tulokset antavat selkänojaa asioiden kehittämiseen”, Räsänen kertoo.

AILI-verkosto pyrkii osaltaan vaikuttamaan siihen, että tulevassa sosiaali- ja terveyspalvelu- sekä maakuntauudistuksessa otetaan huomioon myös kulttuurinen vanhustyö.

Tuokio Kuusenlahdessa

Tuokio Kuusenlahdessa. Kuva: Toimi Lähdesmäki

”Tämän asian äärellä ovat monet eri toimijat. AILI-verkosto tekee yhteistyötä niiden kanssa ja vahvistaa verkostolaisten ymmärrystä siitä, mikä maakuntauudistus on ja kuinka sen valmisteluun voi vaikuttaa. Tämä tieto on kuntatyöntekijöille erittäin tärkeää.”

Kulttuurin kirjaamisella tietoa vaikuttavuudesta


Yksi AILI-hankkeen alatyöryhmistä paneutuu kulttuurin kirjaamiseen ikääntyneiden hoito- ja palvelusuunnitelmissa.

”Kirjaaminen on iso ja haasteellinen asia. Sote-alan ammattilaisilla on lakisääteinen velvoite kirjata asiakastyössä tekemänsä toimintaa. Kulttuurikirjaaminen ja kulttuuritoiminnan arviointi ei ole vielä ollut kovin systemaattista, mikä on osaltaan hidastanut kulttuurin juurtumista niin vanhuspalveluihin kuin sote-palveluihin yleensä. Kirjaamista kehittämällä saadaan myös tietoa kulttuuritoiminnan vaikuttavuudesta. Se on sote-kentällä usein keskeinen tekijä keskusteluissa siitä, mihin rahaa laitetaan tai millaisen vaikkapa henkilöstörakenteen tulisi olla.”

Monissa AILI-hankkeen kunnissa ikääntyneiden hoivakodeissa työskentelee kulttuurialan ammattilaisia, esimerkiksi kulttuuri- ja virkistystoiminnanohjaajia Hankkeen tavoitteisiin kuuluu myös selkiyttää ja vahvistaa näiden kulttuuriammattilaisten asemaa sote-palveluissa.

Kulttuurisen vapaayhteistyön kehittämisestä puolestaan on AILI-hankkeessa koottu raportti Kulttuuria ikääntyneille ­– vinkkejä kuntien vapaaehtoistyöhön, jolla innostetaan kuntia hyödyntämään hyviä käytäntöjä. Lisäksi Tampereen kaupunki toteuttaa hanketta, jonka tarkoitus on luoda valtakunnallinen kulttuurivapaaehtoistoiminnan verkosto.

Vanhuspalvelulaki on vahvistanut kulttuurin roolia


Räsänen uskoo, että ymmärryksessä kulttuurin hyvinvointivaikutuksista on tapahtunut muutos, joka vaikuttaa toimintamalleihin ja rakenteisiin.

”Vuonna 2012 voimaan tullut vanhuspalvelulaki puhuu merkityksellisestä, arvokkaasta ja turvallisesta elämästä sekä ikääntyneiden osallisuuden ja toimijuuden vahvistamisesta, hyvinvoinnista hyvin laajana käsitteenä. Nämä ovat olleet merkittäviä sisällöllisiä muutoksia vanhustyön kehittämisessä ja avanneet kulttuurille, luovalle toiminnalle ja taiteelle uudenlaisen roolin.”

Hallituksen ja ministeriöiden aktiivisuus taiteen saavutettavuuden parantamisessa saa kiitosta Räsäseltä.

”Toivoisin että se ei jäisi tähän, vaan myös jatkossa asiaa kehitettäisiin hallinnon ylätasoilla. Teen omassa työssäni myös kansainvälistä yhteistyötä. Se herättää aina valtavaa kateutta yhteistyökumppaneissa, kun he kuulevat, että taiteen ja kulttuurin hyvointintiasiat ovat kirjattu Suomessa jopa maan hallitusohjelmaan.”



Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010