Matka-Agentit, logolinkkiSesam Production

Eija-Liisa Ahtilan teos Mahdollinen rakkaus ensiesitettiin Serlachius-museoissa

4.2.2018

Eija-Liisa Ahtilan teos Mahdollinen rakkaus sai ensiesityksensä Serlachius-museoissa 2.2.2018. Yleisölle näyttely avautui 3.2. Kolmiosaisessa hybriditeoksessa veistoksellisuus yhdistyy liikkuvaan kuvaan. Teos on Serlachius-museoiden komissio, ja se lähtee Mäntästä laajalle maailmankiertueelle.

Kolmiosainen liikkuvan kuvan veistos:
#1 – Videoveistos, 22 DIP LED -moduulia (4K/HD; 8 min. loop; mitat 614 x 384 x 15 cm)
#2 – Kaksi ”monitoripeilillä” varustettua tutkimuspöytää (4K/HD; 4 min. loop; mitat 100 x 72 x 50 cm)
#3 – Äänimaisema, kolme suuntaavaa kaiutinta ja kohdevaloa (kolme erillistä äänikanavaa; 6 min. loop)

Eija-Liisa Ahtila, Mahdollinen rakkaus

Kuva: Liisa Takala

Mahdollinen rakkaus (2018) käsittelee mahdollisuutta kokea empatiaa ja rakkautta muita eläviä olentoja kohtaan. Se kohdistaa huomion niihin inhimillisiin tunteisiin, jotka tarjoavat pohjan elollisten olentojen välisten hierarkioiden purkamiselle ja muutokselle kohti toislajisten tunnustamista. Teos heijastelee näiden tunteiden alkuperää, sitä miten me ne määrittelemme ja hahmotamme niiden toiminnan osana laajempaa elollisten olentojen elämän jatkumoa.

Installaation ensimmäinen osa on hybridi, joka yhdistää veistoksen ja liikkuvan kuvan teknologian ja kohdistaa huomion rakkauden syntyhetkeen. Edellisen sukupolven LED-moduuleista koottu teos luo kuvan varhaisesta muistosta - äidistä ja alkuyhteydestä. Se koskettelee myös menettämisen ja etäisyyden kokemusta, sitä hetkeä, jolloin rakkauden mahdollisuus tulee ensimmäistä kertaa todeksi.

Teoksen toinen osa kysyy, keitä me olemme? Mikä on ihminen? Kysymystä lähestytään katsomalla ihmisen ja toislajisen välistä historiallista jakoa. Teoksia on kaksi. Niiden avulla luodaan tilanne, jossa oletetaan ihmisen läsnäolo ja samalla kyseenalaistetaan se. Samalla lähestytään kysymystä siitä, miten toiseus, muukalaisuus, kulttuurissamme rakentuu. Tilanne rakennetaan mukailemalla aavesäryn hoitoon käytettävää menetelmää, jossa pöydälle sijoitetun peilin avulla manipuloidaan kivun aivoihin luomaa muistijälkeä. Teoksissa peilin tilalla on kuitenkin ohut LED-monitori, jossa ihmisen käsivarren sijaan nähdään toisen kädellisen kädet.

Installaation kolmas osa lähestyy teemaa äänen avulla - siinä teemaan luodaan reittejä puheen ja äänimaiseman avulla.

Eija-Liisa Ahtilan mukaan uusi teos poikkeaa hänen aiemmista teoksistaan: se ei ole tietyn mittainen tarina vaan käyttää avuksi eri liikkuvan kuvan elementtejä aiheen lähestymiseen. Näitä ovat esimerkiksi illuusion rakentaminen, äänien kyky luoda emootioita ja liikkuvalla kuvalla esitetyn suhde koettuun todellisuuteen.

– Edelliset teokset ja niiden tekeminen johtivat väistämättömän kysymyksen ääreen: mikä tekee mahdolliseksi ja toisaalta myös oikeuttaa meidät ihmiset kääntymään toisten puoleen, kunnioittamaan ja arvostamaan toisen kaltaista elämää ja eläviä. Se vei miettimään rakkautta ja mitä se on, taiteilija kertoo.

Mahdollinen rakkaus


Esiintyjät Jenny & Matleena Kuusniemi
Käsikirjoitus ja ohjaus Eija-Liisa Ahtila
Kuvaus Jussi Eerola – Editointi Heikki Kotsalo – Lentoefektit Reijo Kontio – 3D Jari Hakala – Äänet Olli Pärnänen – Musiikki Ville Ahonen – Eläinhoitaja Roger Farr
Komissio Serlachius-museot
Avustus Avek, Sydneyn Biennaali, Frame, Suomen Kulttuurirahasto, Suomen elokuvasäätiö, Alfred Kordelinin säätiö, Museum M
Courtesy Marian Goodman Gallery, New York, Pariisi, Lontoo
Tuottaja Ilppo Pohjola
© 2018 - Crystal Eyes http://www.crystaleye.fi

Mahdollinen rakkaus on esillä Serlachius-museo Göstassa 3.2.2018–6.1.2019.

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010