Matka-Agentit, logolinkkiPop Jazz Konservatorio Animaatio

Nyt julkaistava Loitsujen kirja vie lukijan esivanhempiemme loitsuvaraston äärelle

8.2.2018

Esivanhemmillamme oli loitsuvarasto lähes joka lähtöön. Loitsujen kirjaan on koottu suomalaisia hyvää tekeviä loitsuja lemmentaioista parannusloitsuihin ja haltijaväen tervehtimisestä pahan karkottamiseen.

Loitsut olivat erottamaton osa esivanhempiemme arkea, ja niihin turvauduttiin jokapäiväisissä asioissa. Loitsuilla on pyritty vaikuttamaan jumalien ja luontoa hallitsevien olentojen toimintaan ja taikuudella on hoidettu monia sellaisia tehtäviä, jotka nykyisin ratkaistaan tieteen keinoin. Menneen maailman taikuus ulottui elämän kaikille osa-alueille. Loitsuilla mm. varmistettiin hyvä sato, manattiin pois tuholaiset ja torjuttiin kummituksia.

Maatalousyhteiskunnassa luonnonilmiöt vaikuttivat arkeen enemmän kuin nykyisin. Säällä oli valtava merkitys, kun toimeentulo riippui sadosta ja yllättäen noussut myrsky saattoi upottaa veneen. Varjelusta ja siunausta pyydettiin haltijaväeltä.

”Metsän kultainen kuningas,
metsän hippa halliparta,
katso minun karjojani,
runsas ruoka heille anna,
suden suut kiinni sulje,
ettei karja katoaisi.”

”Anna pyhä Jyrki,
meille kalaa
sekä itsellemme syödä,
vielä rahastakin myödä!”

Ennen varsinaista terveydenhoitoa apua haettiin parantajilta. Loitsimalla onkin hoidettu monenlaisia vaivoja ja sairauksia kuten eläintenpuremia, paleltumia, hammassärkyä ja yskää. Entisaikaan uskottiin, että taudin syntytarinalla oli merkitystä: kun sairauden tausta oli tiedossa, pystyi sen loitsimaan pois tehokkaammin. Vaarallisia eläimiä häädettiin yhtä lailla kertomalla niiden syntytarina.

”Neitsyt Maaria emonen,
paras äiti armollinen,
tule tänne tarvitessa.
Tule pian, joudu väliin,
hädänalaisen huutaessa,
pakkoisen parkuessa.”

Loitsujen kirjasta selviää myös, miten suomalaiset velhot, noidat, parantajat ja muut loitsimisen ammattilaiset kerskailivat voimillaan.

”Jopa minua noidat noitui,
noidat noitui, kyyt kiroili.
[--]
Senpä hyötyivät minusta,
sen verran katalat saivat,
minkä kirves kivestä saapi,
napakaira kalliosta”

Marjut Hjelt on palkittu tietokirjailija, joka on julkaissut kirjoja erityisesti kansanuskon, tarinaperinteen ja kulttuurihistorian aloilta.

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Marjut Hjelt (toim.), Loitsujen kirja

Marjut Hjelt (toim.), Loitsujen kirja. SKS

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010