Matka-Agentit, logolinkkiSesam Production

Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimushankkeen ensimmäiset tutkimustulokset julkaistu

9.2.2018

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys selvittää maamme seitsemän maailmanperintökohteen kävijäprofiilia, asiakastyytyväisyyttä ja rahankäyttöä vuosien 2017 ja 2018 aikana. Tutkimushankkeen tavoitteena on kerätä tietoa maailmanperintökohteiden kävijöistä sekä aluetaloudellisista vaikutuksista suojelun ja kehittämistyön perustaksi.

Tutkimuksessa hyödynnetään Metsähallituksen kävijäseuranta- ja laskentamallijärjestelmää, jolla tutkitaan aktiivisesti kansallispuistojen kävijöitä.

Suomen maailmanperintökohteiden kävijätutkimuksen aineistoa kerättiin touko-syyskuun 2017 aikana Sammallahdenmäen pronssikautisella hautaröykkiöalueella, Petäjäveden vanhalla kirkolla ja Merenkurkun saaristossa. Tutkimukseen saattoivat osallistua kaikki kohteen yli 15-vuotiaat kävijät.

Maailmanperintökohteiden tutkimus

Kuva: Suomen perintökohteien yhistys

Kävijätutkimuksen tuloksia


Maailmanperintökohteiden kävijäprofiilit painottuivat 40-60-vuotiaisiin korkeasti kouluttautuneisiin kotimaisiin kävijöihin. Kohteissa vierailtiin pääosin 2-5 hengen seurueissa oman perheen kesken. Kävijätyytyväisyys oli kaikissa kohteissa hyvä.

Merenkurkun saariston virkistysalueominaisuus tuli esille paikallisten suurella osuudella, vierailujen tiheydellä ja kohteen merkityksellä kävijöille ollen suurelta osin heidän matkansa ainoa kohde. Sammallahdenmäen sekä Petäjäveden vanhan kirkon kävijät vierailivat useissa lähiaseudun kohteissa matkansa aikana, mutta kohteiden maailmanperintöstatukset olivat kävijöiden matkasuunnitelmissa tärkeämpiä kuin Merenkurkun kävijöille.

Tiedon maailmanperintökohdestatuksesta kävijät olivat saaneet pääosin verkosta, sukulaisilta tai tuttavilta sekä lehdistä. Kävijät kuluttivat keskimäärin noin 40-60 euroa käyntinsä aikana kohteessa ja sen lähialueella. Merenkurkun saariston paikallistaloudelliset kokonaistulo- ja työllisyysvaikutukset olivat suurimmat, 9,2 miljoonaa euroa ja 123 henkilötyövuotta. Petäjäveden vanha kirkko vaikutti paikallistalouteen hieman yli 800 000 eurolla ja 8 henkilötyövuodella ja Sammallahdenmäki reilulla 500 000 eurolla sekä 5 henkilötyövuodella.

Kävijätutkimus jatkuu vuonna 2018


Vuonna 2018 tutkimusta jatketaan Suomenlinnassa, Verlan puuhiomolla ja pahvitehtaalla, Vanhan Rauman puukaupunkialueella ja Struven maanmittausketjun Keski-Suomen pisteellä Oravivuorella. Merenkurkkua ja Suomenlinnaa lukuun ottamatta paikallistaloudellisia vaikutuksia ei ole aikaisemmin tutkittu maailmanperintökohteissa.

Suomen maailmanperintökohteiden yhdistys perustettiin vuonna 2016 vahvistamaan kohteiden välistä yhteistyötä. Kävijätutkimushanke on osa Suomen kansallista maailmanperintöstrategiaa. Hankerahoitus on osa Museoviraston Suomen maailmanperintökohteille myöntämää valtionavustusta tutkimus- ja kehityshankkeisiin.

Tutkimushanke toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen Luontopalveluiden, Suomenlinnan hoitokunnan, UPM-Kymmenen, Maanmittauslaitoksen, Rauman kaupungin, Petäjäveden vanhan kirkon säätiön ja Museoviraston kanssa.

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010