Tiliastrum OySesam Production

Hihtua

9.3.2018

On ollu tosi aharas helemikuu. Oltihin päätetty vihiityn aviomiehen kans, notta mennähän varmasti hihtämähän Lappihin, notta lunta piisaa. No ei menty, ku on pitäny lämmittää tupaa, teherä lumitöitä ja poijan kersat tuppasvat kylähän.

Justihin ku on ruvennu kunnioottamahan kalenteria, rupiaaki pitämähän talavia. On saanu raharata selekä vintturas lapia tupahan, notta pöntöölle piisaa ruakaa. Kersat kehuu, notta on niin korikasta ku tuli pohajaa uunis. Vissihin. Laattiaa pitää laasta pari kertaa päiväs, puuräkyt on aina tyhiät ja soutulavittas keikuttaa tyytyväänen mies.

Hiihtokisat

Kuva: Kestavyysurheilu.fi

Olumppialaasia on vaharattu silimä kovana pitkästä aikaa. Monet on jääny välihin, ku on niin pistäny vihaksi roupinki ja norialaasten muka ylivoimaaset tairot. Sanoonki miehellen, notta taas astmapurkit menöö erelle. Se rupes ojentamahan, notta ei sellaasia saa puhua kersojen aikana. Ei sitä tierä, mitä varte miäsväki rupiaa välillä komenteeraamahan ja olemahan parempaa sakkia. Kariaasin oikeen äireen äänellä, notta astmapurkki mikä astmapurkki. Hianot oli hihirot. Mutta aivan karvaa kiskoo, ku kattoo konkkaalemista lauroolla. Meiränki pikkuuset kinnasvat paapalta ittellensä lauran ja se pössöö osti, ku ei osaa sanua ei suurille silimille. Sanoonki, notta ny saarahan taas mennä ammattamahan, ku joku loukkaa linkkansa.

Talitiiaaset tuikuttaa jo kevättä, oikeen tuntuu syränalas. (Kirkonkylän tohtori kyllä sanoo, notta syränalustaa ei oo olemas, mutta se sellaanen nuari loppi.) Kävääsin kokilla kollaamas likaasia mattoja ja suunnittelemas samalla kirpputorin perustamista. Vaikka ei se kauhiasti kannata, ku kukaa ei taharo toisten vanhoja kokkalehia, saati kertuukia. Jos ny ei mee kaupan, kärrään koko läjän keräyspaikkoohin. Meillä tuppaa olemahan sanomista kokkalehista, ku mies tykkää notta nassaroomisesta ei tuu mitää, jos pitää käyrä koorauras kaiken aikaa. Meinaa välistä ruveta oikeen marulaukeriksi. Ny kuitenki läjät häviää.

Soutulavitta rupes kitajamahan täs yhtenä ehtoona. Hajin erikeepperit toiskan kaapista, mutta mies tykkäs, notta lavitta pitää purkaa ja meni kollaamahan kokille. Eikö se iankaikkinen löytyny parin tunnin päästä könnäämästä fällyt niskas lavittalla vanha lehtipinkka jaloos. Luki uutisia vaarivainaan aikuusista leheristä. No, erikeepperit oli jo toimittanu tehtävänsä.

Löytyy sieltä kokilta vaarivainaan suksekki. Ne tuli alaha ja mies viihtyy seuraavan päivän niitä tervates. Rupes sitte märäjämähän, ku olin nakannu kaikki vanhat haissikengät tunkiolootahan. Kuulemma puusuksien voittanehia ei oo. Vissihin. Jos olis tosi, astmapurkit hiihtääs niillä monot rotanloukuus.

Ku kevät kohta tuloo, vihiitty aviomies saa teherä yrttilootia ja tällätä enerkiat oikiahan paikkahan. Kooraurasta hajetahan kohta siemeniä… jos sitte vielä yhyren pikkuusen kulumahiomakoneenki.

Titityy

Hilima

Hilima

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010