Sesam ProductionMatka-Agentit, logolinkki

Kunnes rauha heidät erotti – Neuvostosotavankien ja suomalaisten suhteet jatkosodan aikana

15.3.2018

”Meille he eivät olleet vihollisia”. Jatkosodan neuvostosotavangeista tuli Suomessa ystäviä, rakastettuja ja isänkorvikkeita. Ira Vihreälehto on kirjoittanut aiheesta kirjan: Kunnes rauha heidät erotti – Neuvostosotavankien ja suomalaisten suhteet jatkosodan aikana.

”Työpäivän jälkeen Andrei koppasi minut aina syliin ja heitti ilmaan, sipaisi hiuksia. Muistan vieläkin, miltä Andrein tukka tuntui sormissa. Minä luulin, että kuolen kun hänet vietiin.” Riitta, s. 1938.

Jatkosodan aikana kotirintaman arki jatkui ilman isäntiä, aviomiehiä ja isiä, ja työvoimapulaa helpotettiin lähettämällä vankileireiltä maalaistaloihin neuvostosotavankeja. Tuhansilla suomalaisilla on muistoja heistä: vankileirillä luurangoksi laihtunut mies, vakaumuksellinen kommunisti tai tuttu Aleksei, joka hoiti hevoset hyvään kuntoon, istui samassa ruokapöydässä ja hyräili lapsille surumielisiä slaavilaisia lauluja.

Kunnes rauha heidät erotti näyttää neuvostosotavankien ja suomalaisten suhteen kaikissa sävyissään. Kaikenlainen veljeily vihollisen kanssa oli ankarasti kiellettyä, mutta suomalaiset näyttävät kiertäneen ohjeistuksia sujuvasti – useimmiten vangit saivat liikkua vapaasti, söivät samassa pöydässä, kotoutuivat, ystävystyivät isäntäperheiden kanssa.

Kirja kuvaa koskettavia hetkiä suomalaisten ja sotavankien kesken: sotavanki askartelee lapsille koruja, emäntä leikkaa perheen sotavangin hiukset viimeistä kertaa ennen kuin tämä joutuu palamaan kotimaahansa. Joukossa on synkempiäkin tarinoita, niin suomalaisten kuin neuvosotavankienkin raakuuksia.

Teos etenee vankileireiltä maatiloille ja lopulta rauhan tulon aiheuttamaan sekasortoon. Monet varsinkin suomensukuisista vangeista olisivat halunneet jäädä Suomeen, mutta rauhasopimus oli armoton: kaikki on palautettava Neuvostoliittoon. Monilta neuvostosotavangeilta jäi Suomeen lapsi, joka nyt etsii sukulaisiaan rajan toiselta puolelta. Sodan vuoksi rajalleen revityt suvut ja vaietut suhteet vaikuttavat nykysuomalaistenkin elämään.

Ira Vihreälehto (s. 1974) on koulutukseltaan historian opettaja ja työskentelee Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seurassa. Hän on julkaissut aiemmin lukijoiden rakastaman Tuntemattoman sotavangin, jossa hän kuvaa oman sotavanki-isoisänsä etsintää.

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Ira Vihreälehto, Kunnes rauha heidät erotti

Ira Vihreälehto, Kunnes rauha heidät erotti - Neuvostovankien ja suomalaisten suhteet jatkosodan aikana. Atena

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010