Matka-Agentit, logolinkkiPop Jazz Konservatorio Animaatio

Maukka, Väykkä ja suuri seikkailu

22.4.2018

Kouvolan teatterin kevään 2018 koko perheen mahtavava näytelmä on Maukka, Väykkä ja suuri seikkailu. Alunperin tarina on suositun lasten kirjailija Timo Parvelan kirja ja sen on ohjannut ja dramatisoinut Kouvolaan Johanna Sorjonen.

Tähtinä tässä loistavat kissa ja koira, Maukka ja Väykkä. Lisäksi muut kyläläiset, jotka joutuvat mukaan suureen seikkailuun. On aarre ja taikajuomaa, on jännittäviä tilanteita ja kaiken kattava ystävyys.¨

Maukka, Väykkä ja suuri seikkailu

Kuva: Timo Tuviala

Nina Petelius-Lehto kehrää ja sähisee Maukan roolissa juuri niin kissamaisesti kuin kissan kuuluukin. Panu Poutanen koirailee Väykkänä ja on se rauhallisempi osapuoli. Kun Maukka haluaa säpinää, Väykkä hoitelisi mieluummin puutarhaansa, mutta lähtee mukaan Maukan menoihin.
Suuri seikkailu alkaa, kun posteljooni Vuohi Mäk Käkätin pelmahtaa paikalle.

Maukka, Väykkä ja suuri seikkailu 2

Kuva: Timo Tuviala

Vuohi Mäk Käkätin sarvien ja parran alta löytyy Petteri Hautala, joka paitsi on ihan vuohen oloinen, niin tämän näytelmän musiikista kuuluu iso kiitos hänelle. Huuliharppukin soi vuohelta, wau! Biisit olivat svengaavia.
Tarinan muita osapuolia ovat Tiina Winter possuna, Possu Röhkötti ei kaikin osin ihan näyttänyt possulta, mutta kuullosti kyllä! Raimo Räty oli niin hauska Härkä Möö, että niin ääni kuin kuopiminenkin näytti jotenkin niin luontevalta. Satu Taalikainen kotkotteli Kana von Got'n höyhenissä arvokkaasti heltta heiluen.

Maukka, Väykkä ja suuri seikkailu 3

Kuva: Timo Tuviala

Päästäiset! Koko tarinan kohokohdat ja seikkailun aiheuttajat ovat Karhu Murhinen ja Seitikki Murhinen. Karhu Murhinen edustaa sitä kilttiä päästäistä, jonka esittää niin hyvin Rebekka Viitala, että päästäisetkin voisivat olla kateellisia. Vähemmän kiltti päästäinen on Seitikki, Karhun sisko, jossa ketkuilee Jaana Raski.

Jokaisessa kunnon sadussa on onnellinen loppu, niin tässäkin ja hyvä niin. Tuli hyvä mieli, kun poistui salista. Tarinan ohella jäi mieleen Sanna Halmeen lavastus ja puvut. Lavastus oli satumainen, kas kummaa ja puvut olivat oivaltavat, eläimelliset.

Jos menee aikuisena katsomaan satunäytelmää, eikä ole ihan satuihmisiä, niin tarinasta saa irti paljon, kun seuraa sitä näyttelijän työtä. Olin ihan haltioitunut siitä, miten sitä niin taidolla osataan näytellä eläimiä!

Nyt koko perheen voimin teatteriin!

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010