Pop Jazz Konservatorio AnimaatioSesam Production

Fantastico! ja maaginen realismi Ateneumissa

9.5.2018

Ateneumin kesä kuluu Fantasticon! kanssa – lupauksen mukaisesti todellisuuden ja unen rajamailla. Kyse on tietenkin kesän näyttelystä, jossa avautuu maagisen realismin maailma. Teokset sijoittuvat maailmansotien väliseen aikaan; ensimmäisen maailmansodan jälkeinen aika synnytti maagisen realismin.

Esillä on yli 80 italialaista teosta ja parisen kymmentä suomalaista teosta Ateneumin omista kokoelmista. Näyttelyn ovat kuratoineet Gabriella Belli ja Valerio Terraroli ja näyttelyn toteutuksesta ovat vastanneet Teijamari Jyrkkiö, Hanna-Leena Paloposki, Erkki Anttonen ja Anna Pirkkalainen.

Naamio, Museo Revoltella

Cesare Sofianopulo: Naamioita (1930). Museo Revoltella – Galleria d'Arte Moderna, Trieste. Archivio Fotografico del Museo Revoltella. Kuva: Nicola Eccher


Italialaisten mestarien joukossa on myös suomalainen maaginen realismi ja sen edustajina mm. Olli Miettinen, Martti Ranttila ja Ilmari Vuori. Italian suuret nimet ovat Felice Casorati, Antonio Donghi, Cagnaccio di San Pietro, Gino Severini, Ubaldo Oppi, Achille Funi ja Carlo Levi. Näyttelyssä on teoksia kaikkiaan 33 taiteilijalta.

Maaginen realismi


Maaginen realismi kumpuaa ”tavasta tuntea, aistia ja havaita ja tulkita nykyhetkeä ja arkea” Valerio Terrarolin mukaan eli tässä ja nyt. Hän määritti näyttelyn avauspuheessaan, että maaginen realismissa läsnä ovat tunteminen, tunnelma ja arkisen elämän olosuhteet. Näyttelykirjassa Terraroli puhuu lisäksi voimalinjana, joka leikkaa 20-luvun italialaisen maalaustaiteen.

Teijamari Jyrkkiö kuvasi maagista realismia eurooppalaiseksi modernismin aalloksi ja sodanjälkeiseksi ”paluuksi järjestykseen”. Taidesuunta lepää vanhojen mestareiden jäljillä, uusin tekniikoin. – Kiinnostus on kasvanut tätä aikakautta kohtaan ja uudelleen arviointi on tämänkin näyttelyn takana, Jyrkkiö toteaa.

Keskeistä maagiselle realismille on hiljaisuus, jähmettyneet ihmishahmot, toden ja unen rajatila ja todellisuudesta kaukana oleva realismi.

Nainen kahvilassa, Fondazione Musei Civici di Venezia

Antonio Donghi: Nainen kahvilassa (1931). Fondazione Musei Civici di Venezia, Galleria Internazionale d'Arte Moderna di Ca' Pesaro. Archivio Fotografico - Fondazione Musei Civici di Venezia. Kuva: Franzini C.

Vierailijan silmin


Näyttelyn koostamisessa ja ripustuksessa on ajateltu katsojaa. Teokset saavat ansaitsemansa rauhan ja tilan vaaleissa näyttelytiloissa. Teosmääräkin on ihmisen mittainen, mikä merkitsee, että koko näyttely jää mieleen. Kiinnostavaa on, miten suomalaiset taiteilijat istuvat italialaisten joukkoon – aika on suurempi mestari kuin kulttuuri, tai sellaisena kokonaisuus näyttäytyy.

Beethoven, rovereto

Felice Casorati: Beethoven (1928). Mart, Collezione VAF-Stiftung, Rovereto. Kuva: Archivio Fotografico Mart, Rovereto.

Keskeinen elämys on teoksista hiipivä realismi, ja siihen liittyvä maagisuus. Onko tennispalloa pitelevä poika vanki? Miten hän aikoo lyödä palloa suljetussa tilassa? Tai Cagnaccio di San Pietron Rukousnauha: suurta renessanssin rauhaa, mustia naisia ja sormuksia kantavat sormet, Teos on vaeltajan mielessä kuin taidesuuntauksen mainoskuva. Samassa henkisessä tilassa ovat myös Gian Emilio Malerban ja Gino Severinin narrihahmot, jotka kuljettavat mukanaan klassista perinnettä ja traditiota, tila vain on pysähtynyt.

Fantastico! Italialaista taidetta 1920- ja 1930-luvuilta on avoinna 10.5. – 19.8. Näyttelykirja Fantastico! on kaunis, näyttelyn taiteilijat kokoava teos, joka sisältää puheenvuorot Susanna Petterssonilta, Erkki Anttoselta, Valerio Terrarolilta ja Gabriella Belliltä.



Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010