Sesam ProductionPop Jazz Konservatorio Animaatio

Mummulas

24.5.2018

Kesääsin mielehen nousoo mummulan kesät, ku kaikki päivät oli samallaasta aurinkua ja mokkeloasuulua. Isuäitee seisoo aina hellan ääres ja vaari ramppas tuvas asiooltansa tarkistamas, onko äitee paikalla.

Mitä enämmän vuosia on allakas, sitä visummin mielehen tuloo isuäireen ruokapöytä. Nykyysen muorin mukaanen se ei ollu, mitä häävin kokoonen pöytä, kaksi penkkiä sivuulla. Pyhääsin siinä oli tuuki, muina päivinä koria vakstuuki. Vaari istuu toisella sivulla, isuäitee toisella ja Hilima pöyrän pääs jakkaralla tyyny puon alla.

Martta-nukke

Kuva: Nukkemari

Isuäitee ja Hilima tykkäsivät lujaa klimppisopasta ja maitoliemipernoosta. Se oli vaikiaa, ku vaari otti aina vähän noukkahansa sellaasista puolisista. Se meni liiterihin ja pumppas pyöränkummit ja lähti osuuskauppahan. Pussis oli hampparia hyvänlaanen pötkö ja muutaman pullo pilsneriä – ja joskus pikkuunen murupussi ”mun flikoolle”.

Hilima oli kaikkiruokaanen tenava, mutta piimävelli maistuu lämpööseltä piimältä eikä siinä auttanu mikää. Isuäitee ja vaari juhulivat aina kesällä lehemällisillä. Kerran viikos isuäitee antoo pellisen hinkin Hilimalle ja pyyti käymäs naapuri piimähaussa. Kolome litraa kirnupiimää painoo palio… oli pakko joka kerta avata kansi ja kattua, ku voiklimpit killuu sellaases puoliveheriääses liemes. Siihen isuäitee lisäs vielä vettä ja nauttii kesääsestä harikosta. Samasta paikasta sai joskus heinäkuus kirnuvoita. Eetla käärii sen voipaperihin ja laittoo suolaa päälle. Kuulkaa, se maistuu aivan veheriääseltä heinältä. Vaarin piti hakia kaupasta oikiaa voita Hilimalle.

Yhtenä päivänä vaari oli menny asioolle Vaasahan. Isuäireen kans sovittihin, notta Hilima leikkii mokkeloolla pihalla ja isuäitee saa siivota rauhas. Isuäitee lupas palakaksi kunnollisia paistikoota ja mustikkasoppaa. Matot tomistettihin yhyres, Hilima pikkuuset ja isuäitee suuret.

Eiköhän siihen rongastanu järventakaasesta taloosta niiren kesävierahia jostaki kaupungista. Polokupyörillä tulivat ja se frouva sanoo, notta taloosta oli luvattu, notta kyllä isuäitee ruokkii sukulaasten vierahat yhyren kerran. (Meillä oli kuulemma paree uimaplassi ja ne hiniööttivät tulla uimahan meillen.) Oli frouva, sen mies ja kolome Hiliman ikäästä flikkaa. Ne oli tosi rehevää ja kyselivät, notta onko rannas sankoja ja lapioota ja minkälaasia uimarenkahia Hilimalla on ja minkälaasella renttumaijalla Hilima leikkii.

Ei ollu renttumaijaa, oli koria Vaasasta vaarin ostama oikia mokkelo, sellaanen kummipäinen marttanukke. Sillä oli komiat korivaunukki ja isuäitee oli teheny täkin ja pitsilakanat. Oli kuulemma sellaanen maalaanen mokkelo ja ne flikat kuttuu Hiliman Maijaa kansannukeksi. Hilima erehtyy kysymähän, notta mikä se nukke on.

Käytihin me uimas, vaikka käytös oli vain vaarin vanhan Letukan sisäkummi.

Isuäitee oli surkiana, ku paistikoota ei voinu laittaa kaupunkilaasille. Oli sillä höystöjä kuopas ja sikanautapurkki varastos. Pernoota oli aina. Puoliseksi oli sitte höystöpernoota, ittetehtyä ohoraleipää ja kesävoita. Frouva ei ollu ikää kuullu höystööstä ja se naama meni ruttuhun yhyrestä lusikallisesta. Vissihin se meinas täyttää näläkänsä voikkuleivällä, mutta kesävoin vahava maku oli liikaa. Pyysi juotavaa ja Hilima haki harikkohinkin kuopasta. Oli meillä runnis vettä ja sillä mentihin loppupäivä. (Erellisvuoren mehut oli juotu parempihin suihin.)

Vierahat sanoo, notta niillä on asioota osuuskaupalle ja lähtivät kohta puolisen jäläkehen. Ku ne sai tällätyksi ittensä tielle, isuäitee sanoo, notta pistää oikeen vihaksi. Tulla ny syömähän ja nostella kulumiansa, ku tuvas ei ollu mattoja ja vielä päälle tunnetusti parahille höystöölle.

Ehtoolla oli laattiat luuruttu, matot paikoollansa ja vaari tuli kotia illan linjapiilillä. Se toi pikkumokkelon Hilimalle, sellaasen aivan pikkuusen. Sillä oli ruskia polokkatukka ja punaanen huopahames ja pitsinen pikkuunen paita. Jalakoohin oli maalattu valakooset sukat ja punaaset kengut. Isuäitee antoo nenäliinan ja siinä nukkuu ensimmääsen yön.

Isuäitee kertoo vaarille kaikki järventakaasten vierahista ja ne nauroo yhyres. Vaari oli kuullu kaupas, notta on ollu erinomaasia vierahia, ku ne oli eherottanu taloon emännälle, notta se passaas kaffit sänkyyhin ja tekis lounasta frouvan mielen mukahan. Emäntä oli sanonu, notta ei osaa teherä lounasta, mutta silakkalaatikkua kyllä ja jäläkiruuaksi rusinaasta piimävelliä. Ne oli lähtenyt sinne etelän kaupunkihin seuraavalla piilillä ja sanonu kaupas notta eivät ikänä tuu tällääsihin alakeellisihin oloohin. Oli se mies saman järven rannalta kotoosin, mutta ei se sanonu koskaa mitää. Katteli vaan pitkin järvenselekää.

Hilimaa vaivas, mikä se nukke on. Vaari sanoo, notta se on kaupunkilaasten pössöö mokkelo.

Ny orotetahan valakoosia lakkia ja Mannerheimin syntymäpäivää.

Mokkelo = nukke
Asuulla = leikkiä
Puo = takapuoli
Klimppisoppa = liheliemeen keitetty mykysoppa (usein lampaanlihaliemeen + liha)
Maitoliemiperunat = maitoliemeen keitetyt perunat, sipulia ja munaa mukana
Murupussi = karamellipussi
(Peruna)paistikka = perunajauhoista tehty perunan muotoinen möykky, joka paistetaan tuhkassa ja hiilillä kypsäksi (hellan pesässä)
Piimävelli = esim. piimästä, siirapista ja rusinoista keitetty suurustettu jälkiruokavelli
Harikko = kesäjuoma, vettä ja piimää
Rongastaa = kulkea jotenkin suurellisesti
Renttumaija = riepunukke
Hiniöidä = himoita
Höystö = lampaantalista tehty pieni talipalanen
Kuoppa = maakellari
Pössöö = tyhmä


Hilima

Hilima

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010