Sesam ProductionPop Jazz Konservatorio Animaatio

Ravelin bluesia, latvialaista minimalismia ja kesäillan tummaa taikaa Kaakon Kamarimusiikissa

5.7.2018

Musiikillinen herkkupala seurasi toistaan eilen Kaakon Kamarimusiikin toisena päivänä 4.7. Latvian merkittävimpiin säveltäjiin kuuluvan Pèteris Vasksin sävellyksiä kuultiin sekä Iltapäiväsoitossa Virolahden kotiseutumuseolla että Kesäillan tumma taikaa –konsertissa Klamilan kyläkirkossa. Latvia viettää myös tänä vuonna itsenäisyytensä satavuotisjuhlaa, mikä on huomioitu tämän vuoden ohjelmistossa.

Virolahden kotiseutumuseon tila loi intiimin tunnelman iltapäivän konsertille ja yleisölle sopivan läheisyyden musiikkiesityksiin. Tuomas Ylinen aloitti amerikkalaisen George Crumbin Soolosellosonaatilla, joka kuuluu sellistien perusohjelmistoon eikä ihme. Teos tarjosi mahdollisuuksia vaihtelevuudellaan sellistin temperamentille ja Ylisen keskittyneen eläytyvää soittoa oli ilo kuunnella. Säveltäjä Crumb on nykymusiikkin edustaja ja on saanut vaikutteita mm. Béla Bartokilta.

Virolahden kotiseutumuseon pihalla

Konserttiyleisö poistumassa iltapäivän konsertista Virolahden kotiseutumuseolla. Kaakon Kamarimusiikin info-pistettä hoitamassa Katja Patjas (vas.) ja Emmi Juvonen. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

Kansallisoopperan konserttimestarit Jukka Merjanen ja Petteri Iivonen viulussa ja Mari Viluksela alttoviulussa soittivat Ludwig van Beethovenin Trion C-duuri op. 87. Teos oli sävelletty alun perin oboelle ja kahdelle englannintorvelle, mutta säveltäjä oli muuttanut sen myöhemmin kahdelle viululle ja alttoviululle. Museon tila loi tiiviin tunnelman teokseen ja oli mielenkiintoista seurata taitavien soittajien työskentelyä.

Tuomas Turriago kertoi tavanneensa kerran tällä hetkellä 72-vuotiaan minimalismia edustavan latvialaisen säveltäjän Pèteris Vasksin. Tämä tapahtui tilanteessa, jossa Turriago kantaesitti yhden Vasksin sävellyksistä. Harjoitus oli ankaraa, sillä säveltäjä oli äärimmäisen tarkka sävelten mm. kestosta. Ehkä siksi Turriagon soitossa oli hyvin sisäistetty ote ja sävelten kestotkin olivat varmasti erinomaisesti hallinnassa. Konsertissa kuultiin talvea kuvaava White Scenery soolopianolle, rauhallista ja rauhoittavaa.

Virolahden kotiseutumuseo, Tuomas Ylinen

Tuomas Ylinen soitti soolosellosonaatin. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

Maurice Ravelin Sonaatti nr 2G-duuri viululle ja pianolle tarjosi ns. cross over musiikkia. Ravel innostui jazzista 1920-luvulla ja sisällytti teokseensa jopa osan Blues. Kerrotaan jopa jazzin legendan Duke Ellingtonin saaneen vaikutteita juuri tästä osasta. Petteri Iivonen (viulu) ja Tuomas Turriago pitivät huolta Ravelin reippaasta menosta ja oli mielenkiintoista kuulostella bluesin sävyjä kyseisessä osassa. Tyytyväinen yleisö myhäili täysipainoisen konsertin päätteeksi ja esiintyjät saivat ansaitut kiitokset.

Elokuista haikeutta ja villiä räiskettä kesäiltaan


Da Lontano, suomeksi kaukana, on Tuomas Turriagon sävellys, jonka hän itse esitti Klamilan kirkossa iltakonsertissa Kesäillan tumma taikaa. Säveltäjän mukaan teos kuvaa omaa kokemusta elokuun alun haikeudesta, kun kesä on loppumassa ja talven tulon alkaa aavistaa. Teos on tyyliltään minimalistinen, mutta toisinaan rytmisesti hyvin kompleksinen. Turriagon sävellyksistä tämä toinen soitetuimmista tuubasonaatin ohella.

Taiteilijatapaaminen Klamilan kirkon pihalla

Taiteilijatapaamisessa Siru Ahopelto haastatteli illan esiintyjiä Samuli Peltosta (vas.) ja Tuomas Turriagoa. Konsertin rakenne muodostui lyhyempien ja pidempien teosten vuorottelusta. Todettiin, että se oli kuin sushin nauttimista: eri makujen välissä syödään inkivääriä, jotta maut eivät sekoitu. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

Petteri Iivosen viulu ja Tuomas Turriagon piano tarjosivat parhaimmillaan oikean ilotulituksen romanialaisen Georges Enescun sonaatissa viululle ja pianolle. Teoksessa oli erilaisia osia, joista kaikui kansanmusiikin piirteitä mukaan lukien mustalaismusiikki. Musiikki oli välillä improvisaation omaista, mutta perustuu esittäjien kertoman mukaan tarkkaan nuottikuvaan. Petteri Iivosen viulussa oli paikoin sellaista räiskettä, että alkoi melkein jännittää viulunkielien kestävyys. Onneksi kestivät!

Tuomas Turriago esitti illalla toisen Pèteris Vasksin teoksen, Music for a Summer Evening (Musiikkia kesäiltaan), joka edustaa säveltäjän eniten perinteistä tyyliä. Se kuvaa historian ankaria kokemuksia ja selviytymistä ja päättyy hiljaisesti kuin uneen vaipumiseen. Musiikki vaikutti viimeinen säveleeseen asti ja sai konserttiyleisön pidättämään hengitystään kunnes sävelen kaiku lakkasi.

Klamilan kirkko, Petteri Iivonen ja Tuomas Turriago

Klamilan kirkossa esiintymässä Petteri Iivonen ja Tuomas Turriago. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

Illan konsertin päätti Sergei Rahmaninovin sonaatti sellolle ja pianolle, jonka esittivät Samuli Peltonen, sello, ja Tuomas Turriago, piano. Taiteilijatapaamisessa ennen konserttia luvattiin teoksen olevan helppoa kuunneltavaa ja sitä se olikin, välillä rauhallisesti etenevää ja sitten villimmäksi innostuvaa. Teos oli sopiva päätös kesäillan mielenkiintoisen vaihtelevalle konsertille.



Marja Jähi-Salo

Marja Jähi-Salo
marja.jahi-salo a amusa.fi

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010