Pop Jazz Konservatorio AnimaatioMatka-Agentit, logolinkki

Uutuuskirja paljastaa: Suomi oli viikinkimiekkojen suurvalta

22.8.2018

Arkeologi ja miekkaseppä Mikko Moilasen teos Viikinkimiekat Suomessa paljastaa, että Skandinavian köyhänä syrjäseutuna pidetty Suomi onkin viikinkimiekkojen suurvalta. Upeasti kuvitettu teos johdattaa lukijan viikinkiajan Suomeen ja Eurooppaan, ajan väkivaltaiseen kulttuuriin ja uskomuksiin.

Mikko Moilasen tutkimukset ovat paljastaneet, että Suomesta on löytynyt yli 400 viikinkiajan miekkaa. Miekkalöytöjen suuri määrä haastaa syvälle juurtuneet käsitykset viikinkiajan Suomesta köyhänä syrjäseutuna.

”Erityisesti viikinkiajalla miekan on ajateltu myös heijastavan kantajansa tai omistajansa korkeaa yhteiskunnallista tai taloudellista asemaa. Miekka on saatettu liittää hienoutensa, kalleutensa ja kenties maagisten ominaisuuksiensa ansiosta kuninkaisiin, päälliköihin ja sukujen päämiehiin. Yllättävää sen sijaan on, että köyhänä pidetystä Suomesta on tehty lukuisia miekkalöytöjä viikinkiajalta. Suomen viikinkiajan miekkojen korkea lukumäärä ei viittaakaan ainoastaan päälliköihin, vaan niitä ovat ilmeisesti hankkineet kaikki, joilla on ollut siihen varaa.”

Miekka oli viikingille sekä ase että statusesine ja perintökalleus. Muihin viikinkiajan aseisiin verrattuna miekalla on ollut erityinen asema: miekkaan on liitetty yliluonnollisia ominaisuuksia ja myyttisinä pidettyjä miekkoja on jopa nimetty.

”Nykysukupolvet tuntevat esimerkiksi kuningas Arthurin kuuluisan Excalibur-miekan. Nimien anto miekoille kertoo siitä, että niihin kytkettiin ihmismäisiä piirteitä ja niillä koettiin olevan oma persoona. Saagoista on laskettu löytyneen yli toistasataa nimitystä tai kielikuvaa miekalle. Ihmismäisiin piirteisiin voidaan lukea myös se, että miekka saattaa valita, kuka saa käyttää sitä. Miekka voi esimerkiksi jäädä tuppeen taistelutilanteessa. Joissain tapauksissa miekka voi jopa puhua, mistä on esimerkkejä myös suomalaisissa muinaisrunoissa.”

Miekan valmistaminen vaati suurta taitoa ja hyvät miekat olivat kalliita. Tunnetut INGELRII- ja ULFBERHT -miekat olivat Ragnar Lothbrokin ja hänen aikalaistensa tavaramerkkejä. Statusarvonsa vuoksi miekkoja myös väärennettiin ja kopioitiin.

”Levinneisyytensä vuoksi on selvää, että ULFBERHT-miekkoja arvostettiin Skandinaviassa ehkäpä juuri niiden laadun vuoksi. Lisäksi lukutaidottoman väestön kiinnostusta ovat saattaneet ruokkia säilien ”taikamerkit”, joilla ehkä uskottiin olevan yliluonnollisia voimia ja joille annettiin merkityksiä paikallisten uskomusten kautta. Maanläheisempi tapa on uskoa, että kuvioidut säilämerkit ilmensivät hyvää laatua, ja tekijä saattoi niiden avulla saada huonostakin tuotteesta hyvän hinnan. Tämä on pääasiallinen motiivi säilämerkkien kopioinnille ja paikalliselle valmistukselle.”

Mikko Moilanen vierailee Taiteiden yönä torstaina 23.8. kirjakauppa Tiedekirjassa (Snellmaninkatu 13, klo 17.30) ja Tiedekulmassa (Yliopistonkatu 4, klo 19). Tilaisuuksien yhteydessä on mahdollisuus tutustua Moilasen Keski-Suomen museolle tilaustyönä takomaan viikinkimiekan ennallistukseen.

FT Mikko Moilanen on viikinkimiekkoihin erikoistunut arkeologi ja seppä.

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori/M-JS (info a amusa.fi)

Takaisin

Mikko Moilanen, Viikinkimiekat Suomessa

Mikko Moilanen, Viikinkimiekat Suomessa. SKS

Kommentit

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010