Tiliastrum OySesam Production

Kuntien kulttuuriavustukset ja -rahoitus pysyvät niukan vakaina

2.4.2013

Amusa Kulttuuritori toteutti vuoden vaihteessa 2012-2013 Kunta ja Kulttuuri -kyselyn, jossa selvitettiin kuntien vuoden 2013 kulttuurin rahoitusta, uusien kulttuuritapahtumien taloudellisia mahdollisuuksia sekä kulttuurin viestintää ja markkinointia vuoteen 2012 verraten.

>> Kaikki kyselyn tulosgraafit sekä valtakunnallisesti, että maakunnittain, on ladattavissa tämän uutisen lopusta.

52,11 % kunnista ilmoitti, että käytettävissä olevan rahan määrä pysyy tänä vuonna samana, 21,13 % että määrä laskee, 23,24 % että nousua on kulujen verran ja 3,52 % ilmoitti määrän nousevan.

Kyselyyn vastasi lähes puolet Suomen kunnista eli 142 kuntaa 336 kunnasta (vuoden 2012 lopun tilanne), yhteensä 42,26 %. Väestöpohjaan suhteutettuna kyselyssä oli edustettuna 54,20 % Suomen väestöstä, eli vastaukset painottuivat suurempiin kuntiin ja kaupunkeihin.

Kunta ja kulttuuri I

Kunta ja kulttuuri. Osallistuneet kunnat maakunnittain.

Parhaat vastausprosentit saatiin seuraavista maakunnista: Kymenlaakson kunnista vastaukset saatiin 71 %, Etelä-Pohjanmaalta 68 %, Pohjois-Karjalasta 57 %, Etelä-Savosta 53 %, Lapista 52 % ja Pirkanmaalta 50 % prosentilta kunnista. Vähiten vastaajia oli Päijät-Hämeesta, josta vain 9 % kunnista vastasi.

Vaikka kuntien kulttuuribudjeteissa on kyse kuntatalouden suhteellisen pienestä osuudesta - määrä oli Kuntaliiton mukaan vuonna 2011 vain noin 4 % kuntien kokonaisbudjeteista - on kulttuurin rahoituksella erittäin merkittävä vaikutus kuntalaisten elämän laatuun.

Vapaa-aika ja liikunta saavat muuta kulttuuria enemmän


Kuntien kulttuurin budjetit pysyvät suunnilleen entisen kokoisina tiukasta talousajasta huolimatta. Kulttuuritapahtumiin annettavat avustukset pysyvät samoina verrattuna vuoteen 2012 74 % kunnista; avustukset lisääntyvät lähes 13 %:ssa ja vähenevät samoin noin 13 % kunnista.

Kuitenkin jopa 18 % kunnista ilmoittaa, että kulttuuritapahtumien kokonaismäärä kunnassa lisääntyy. Koska kustannustaso joka tapauksessa nousee, voidaan olettaa, että kunnat ovat löytäneet myös ulkopuolista tapahtumarahoitusta.

Kulttuurin rahoitus eli käytettävissä olevan rahan määrä pysyy samana kuin viime vuonna 52 % kunnista, ja määrä nousee kulujen nousun verran 23 % kunnista. Tuen määrä laskee 21 %:ssa kunnista. Kun huomioidaan yleinen kulutason nousu, käytännön elämässä kunnallisen kulttuurirahoituksen ostovoima laskee vuonna 2013 edellisvuoteen verraten jopa 73 % kunnista.

Erittäin mielenkiintoinen näkökulma kunnalliseen kulttuurinrahoitukseen löytyy, kun verrataan toisiinsa kulttuurirahoituksen muutosta sekä vapaa-aika ja liikuntarahoituksen muutosta. Kun vajaa 27 % kunnista kertoo kulttuurin rahoituksen lisääntyvän merkittävästi tai edes kulujen verran, nousee vapaa-aika ja liikuntarahoitus merkittävästi tai edes kulujen verran lähes 34 % kunnista.

Ja sama suhde näkyy myös rahan määrän laskussa. Kulttuurin rahoitus laskee tai se ei seuraa kulujen nousua 73 % kunnista, kun vapaa-aika ja liikuntarahoitus laskee tai ei seuraa kulujen nousua vain 66 % kunnista.

Kunta ja kulttuuri III

Kunta ja kulttuuri. Rahoitusmuutos, kulttuuri vs. liikunta ja vapaa-aika.

Kulttuuritapahtuminen määrä kasvaa


Kaikkiaan 18 % kaikista vastanneista kunnista kertoi kulttuuritapahtumien kokonaismäärän kunnassa lisääntyvän vuonna 2013. Samalla kuitenkin jopa 36 % kunnista kertoi kokonaan uusista kulttuuritapahtumista. Tästä voidaan päätellä, että vaikka kuntien kulttuurin talous on tiukka, ollaan kuitenkin valmiita kehittymään, luopumaan jostakin vanhasta ja tuomaan tarjolle uusia kokonaisuuksia.

Edellä mainittu on varsin hyvin linjassa kysyttäessä voiko uusi kulttuuritapahtuma saada kunnan tukea. Vain 14 % kunnista ilmoitti, ettei uusia tapahtumia pystytä tukemaan ollenkaan, kun samaan aikaan lähes 15 % kunnista halusi löytää uusille tapahtumille uutta rahoitusta, minkä lisäksi 23 % kunnista oli valmis tukemaan uusia tapahtumia vanhojen kustannuksella.

Kunta ja kulttuuri II

Kunta ja kulttuuri. Voiko uusi kulttuuritapahtuma saada tukea?

Aivan näin positiivista kuvaa ei kulttuuripäättäjistä saa, kun kyse on alueellisesta yhteistyöstä. Vain reilu 4 % kunnista tekee usein alueellista yhteistyötä kulttuuritapahtumien tukemisessa. Toisaalta lähes kolme neljännestä kunnista on edes joskus tehnyt alueellista yhteistyötä. Niukan taloudenpidon ympäristössä tämä tulos on jopa varsin yllättävä.

Kulttuuria markkinoidaan perinteisesti


Ylivoimaiset ykköset kuntien kulttuurin markkinoinnissa ovat ilmoitustila päivälehdessä ja perinteiset paperiset esitteet - molempia on vuonna 2012 ostanut 87 % kaikista kunnista.

Seuraavaksi suosittuja ovat internetin paikalliset tapahtumasivustot (72 % kunnista), alueelliset tapahtumasivustot (67 %), paikalliset kulttuurisivustot (61%) sekä alueelliset kulttuurisivustot (58%).

Kaikki edelliset verkkopalvelut oli määritelty maksuttomiksi. Paikallisuus ja maksuttomuus siis jyrää kuntien kulttuurimarkkinoinnissa ja jopa kolmannes suomalaisista kunnista ilmoittaa oman kulttuuritoimensa olevan esillä lähinnä vain omilla verkkosivuillaan!

Laajemmalle kuin paikalliselle tai alueelliselle yleisölle suunnatuista medioista vain sosiaalinen media nousee vahvemmin esille, 63% kunnista on panostanut siihen.

Maksuttomilla valtakunnallisilla kulttuurisivustoilla omaa kulttuuriaan markkinoi vain 16 % kaikista kunnista. Ja lähes sama määrä (15 %) kunnista on ostanut mainostilaa verkkopalveluista. Radiosta mainostilaa on ostanut 13 % kunnista ja televisiosta 2 % kunnista. Kulttuuritapahtumista tiedottaa valtakunnallisesti kolmannes kunnista.

Tiukka talous näkyy myös kuntien näkemyksissä markkinoinnin ja viestinnän kehittymisestä vuonna 2013.

15 % kunnista ilmoittaa kulttuurin maksullisen markkinoinnin vähenevän vuonna 2013, ja samalla jopa 46 % kunnista näkee kulttuurin maksuttoman markkinoinnin lisääntyvän.

Kunta ja kulttuuri IV

Kunta ja kulttuuri. Kulttuurin maksuton markkinointi kunnissa.

Kuntien kulttuurin markkinoinnin suurimmat esteet ovat rahan (74 %) ja ajan (64 %) puute. Lähes neljännes eli 23,94 % kunnista totesi, että mediakenttä on liian pirstaleinen, mikä merkitsee, että kaikille asiasta kiinnostuneille ei edes voida tiedottaa! Tämä on havaittavissa myös kuntien kulttuurin näkyvyydessä mobiliipalveluiden puolella - vain 14% kunnista vie kulttuuripalvelut ja -tapahtumat näkyviin matkailijoiden suosimiin mobiilipalveluihin. 9 % kunnista koettiin tietoa omassa kunnassa tarjolla olevasta kulttuurista olevan liian vähän.

Lähes kaikki kunnat katsovat, että kulttuurin markkinointi on kunnan tehtävä, ja vain 2 % oli sitä mieltä, että markkinointi on jonkun muun tehtävä.

Selvityksen tuloksista voidaan päätellä, että suomalaisissa kunnissa tapahtuu kulttuurin alueella paljon, tekijät ovat innostuneita asiastaan ja pienenevilläkin rahoilla saadaan asioita aikaan. Kulttuurin rahoitus tuntuu kuitenkin olevan jäämässä vapaa-ajan ja liikuntarahoituksen jalkoihin.

Tarjolla olevan kulttuurin markkinointiin erityisesti ulkopaikkakuntalaisille ja matkailijoille on syytä panostaa. Kuntien kulttuurimarkkinoinnin nykytilan huomioiden voi tällä hetkellä varsin pienilläkin panostuksilla valtakunnalliseen - ja mobiili-löydettävyyteen - saada aikaan suuren eron.

Minibanneri Tilaa Uutiskirje

Katso kaikki tutkimuksen tulosgraafit - myös maakunnittain


Selvityksen tulokset graafeina

Kunta ja Kulttuuri 12 Osallistuneet kunnat
Kunta ja kulttuuri - Osallistuneet kunnat maakunnittain
56KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Valtakunnalliset tulokset
Kunta ja kulttuuri - valtakunnalliset tulosgraafit.
624KB, päivitetty 2.4.2013

Selvityksen maakuntakohtaiset tulokset graafeina
Maakunnalliset graafit on tarjolla maakunnista, joista vähintään 40% kunnista vastasi kyselyyn.

Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Kymenlaakso
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Kymenlaakso.
609KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Etelä-Pohjanmaa
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Etelä-Pohjanmaa.
623KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Pohjois-Karjala
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Pohjois-Karjala.
622KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Etelä-Savo
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Etelä-Savo.
634KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Lappi
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Lappi.
641KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Pirkanmaa
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Pirkanmaa.
615KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Pohjois-Savo
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Pohjois-Savo.
641KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Uusimaa
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Uusimaa.
653KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Varsinais-Suomi
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Varsinais-Suomi.
632KB, päivitetty 2.4.2013
Kunta ja Kulttuuri 12 Graafi Kainuu
Kunta ja kulttuuri - Tulosgraafit Kainuu.
622KB, päivitetty 2.4.2013



Amusa Kulttuuritori

Amusa Kulttuuritori
info a amusa.fi

Julkaisija: Amusa Kulttuuritori / JN (info a amusa.fi)

Takaisin

Kommentit

Amusa, 10:08 4.4.2013
Amusalta on kysytty myös maakunnallisia tuloksia Kunta ja Kulttuuri -kyselyyn Etelä-Karjalan osalta. Etelä-Karjalassakaan kuntien vastausprosentti ei noussut vaadittuun 40%:iin, jonka jälkeen maakunnalliset tulosgraafit olisi julkistettu. Seuraavassa joitakin huomiota Etelä-Karjalan tuloksista: A) Kulttuuritapahtumien määrän muutoksessa, sekä tapahtumien rahoituksessa vastanneet Etelä-Karjalan kunnat olivat selvästi maan keskiarvoa myönteisempiä vuoden 2013 osalta. Eli vastaukset olivat "Lisääntyy" tai "Pysyy ennallaan". B) Uusien kulttuuritapahtumien rahoittamista ei tyrmännyt kukaan vastanneista C) Vastanneissa eteläkarjalaisissa kunnissa kulttuurin markkinoinnin keinot olivat samoja kuin valtakunnallisestikin. Perinteiset menetelmät ja paikallisuus näkyi selvästi. D) Muusta Suomesta poiketen kulttuurin maksullinen markkinointi Etelä-Karjalassa pysyy 2013 täysin ennallaan, kun muualla siinä oli selvää vähenemistä.
Amusa, 09:50 4.4.2013
Kiitokset kysymyksestäsi T! Maakunnalliset graafit on julkaistu vain niistä maakunnista, missä kyselyn vastausprosentti oli yli 40%. Katsoimme, että tämä raja on asetettava, jotta saadut maakunnalliset tulokset olisivat yleistettävissä ja kuvaisivat oikeaa tilannetta koko maakunnassa, eikä vain joiden yksittäisten kuntien näkemyksiä ja tilannetta. Vertasimme kuitenkin nyt kysyjälle Pohjanmaan tuloksia koko Suomen tuloksiin. Seuraavassa tässä vertailussa esiin nousseita huomioita. Luettaessa on syytä pitää mielessä, että pieni vastaajajoukko voi helposti keikauttaa maakunnallisen tuloksen epäluotettavaksi. A) Kuntien kulttuuritapahtumien määrän kehitys sekä avustusten muutokset vastaavat Pohjanmaalla pitkälti valtakunnallista tulosta. Joskin tulokset kallistuvat molemmissa tapauksissa hiukan valtakunnallisia tuloksia enemmän vähenemisen suuntaan. B) Kulttuurin tukeminen yhteisesti useamman kunnan, maakunnan tms. toimesta näyttäisi olevan Pohjanmaalla ylivoimaisesti muuta maata yleisempää. C) Uusia kulttuuritapahtumia Pohjanmaalla tuntuisi vuonna 2013 tulevan tarjolle hiukan koko maata vähemmän. D) Pohjanmaan kuntien kulttuurirahoituksen kehitys näyttää olevan hyvin kaksi jakoista; toisilla käytettävissä olevan rahan määrä lisääntyy merkittävästi, kun samalla toisilla rahan määrä laskee. Molemmat mainitut pylväät ovat selvästi kokomaan tuloksia korkeampia. E) Pohjanmaan kuntien käyttämät kulttuurin markkinointikeinot vastaavat lähes täysin valtakunnallista tulosta. Ainoastaan paikallisuus korostuu Pohjanmaalla vielä muutakin maata enemmän. F) Kulttuurin maksullisen mainonnan kehitys vuonna 2013 vastaa hyvin koko maan tuloksia, mutta kulttuurin maksuton mainonta Pohjanmaalla tuntuu kasvavan muuta maata vähemmän. G) Kulttuurin markkinoinnin ja viestinnän esteet ja hidasteet ovat Pohjanmaalla täysin samat kuin valtakunnallisestikin.
T, 12:06 3.4.2013
Missä ovat tulosgraafit Pohjanmaan maakunnan osalta?

Lisää kommentti

Verkkovaraani 2010