Suomalaisilla on erityinen suhde luontoon ja metsässä liikkumiseen sekä puuhun materiaalina. Puukko on perinteisesti kulkenut mukana metsäretkillä. Puun käsittely, vuoleminen ja puukon käyttö on arvokasta käsityötaitoa, joka nyt halutaan nostaa esiin kun Taitoliitto on valinnut vuolemisen vuoden 2020 käsityötekniikaksi.
MollaMills virkkuukoukkuvuolu. Kuva: Kapina Oy
”Käsityö jo sanana meillä Suomessa aivan liian usein mielletään vain pehmeisiin materiaaleihin, lankoihin ja tekstiiliin. Haluamme kuitenkin muistuttaa, kuinka moninaista käsityötekniikoiden ja materiaalien kirjo on. Vuolutaito on perinteinen, arvokas käsityöosaamisen osa-alue ja meillä Suomessa on myös vahva puukkojen valmistuksen perinne,” sanoo Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen. ”Puukon käyttötaito opittiin aiemmin luonnollisesti jo lapsena.
Nykyään perinteinen vuolutaito on kuitenkin monella unohduksissa. Toivomme, että ihmiset innostuvat kokeilemaan ja opettamaan myös nuorille vuolemisen taitoa. Tekniikkaan ei tarvita kalliita työvälineitä tai materiaaleja. Hyvällä peruspuukolla ja metsästä löydetyllä puunpalalla pääsee alkuun, ja puun muokkautuminen omissa käsissä on ainutlaatuinen kokemus.”
Vuolumestarien taito on katoamassa
Vuolemisen taito on kansanperinnettä, joka on vaarassa kadota. Vuolumestarien käsissä on syntynyt esimerkiksi perinteisiä, äärimmäistä käsityötaitoa vaativia lastukoristeita, lintuja ja tuomaanristejä. Vuolemisen valinta vuoden käsityötekniikaksi ei tavoittele kuitenkaan sitä, että kaikkien pitäisi oppia lastulintujen tekijöiksi. Yksinkertainen pajupillin veistely, kaarnalaivan muotoilu tai grillitikun vuoleminen retkellä on jo elämys, joka antaa tuntumaa puuhun materiaalina ja opettaa puukon käsittelytaitoa.
Olisi kuitenkin hienoa, jos tekniikan esiin tuominen lisäisi myös kiinnostusta katoavaa taitoa kohtaa ja perinteisillekin mestareille löytyisi oppilaita jatkamaan vanhojen tekniikoiden taitoa eteenpäin.
Molla Mills kiertueelle opettamaan virkkuukoukun vuolemista
Modernin virkkauksen kansainvälisesti tunnettu taitaja Molla Mills kiertää kaikissa Suomen taitoyhdistyksissä huhti-toukokuussa 2020 opettamassa virkkuukoukun vuolemista ja virkkausta. Seitsemällätoista paikkakunnalla vietetään kevään kynnyksellä kurssituokio todellisen matalan kynnyksen vuolemisen parissa ja lopputuloksena kurssilaiset saavat mukaan kauniin ja käytännöllisen itse tehdyn käsityövälineen. Näin halutaan innostaa Vuoden 2020 käsityötekniikan eli vuolemisen kokeiluun myös enemmän pehmeiden materiaalien käsityötekniikoista innostuneita. Kiertueaikataulu: https://www.taito.fi/vuole-oma-virkkuukoukku-molla-millsin-kanssa/
Taitoliitto julkiaisee vuoden 2020 aikana taito.fi-sivulla ohjevideoita ja materiaalia, joiden avulla vuolemista on helppo uskaltautua kokeilemaan.
Metsästä käsin -kutsunäyttely esttelee suhdetta metsään
Taitoliitto ja Suomen käsityön museo toteuttavat yhteistyönä vuoden käsityötekniikkaa tukevan Metsästä käsin -kutsunäyttelyn, jonka esittelee suomalaisten suhdetta metsään, puuta materiaalina sekä esittelee metsää tilana ja paikkana käsityön näkökulmaa unohtamatta. Tunnelmallinen näyttely pyrkii esittelemään suomalaisen metsän ytimen, metsän tunnun, äänet ja tuoksut. Näyttely tulee olemaan esillä Jyväskylässä Suomen käsityön museossa 23.5.–30.8.2020 ja CraftCornerissa Helsingissä syyskuussa 2020.
Taitoliitto nimesi Vuoden käsityötekniikan nyt neljännen kerran. Edellisten vuosien tekniikat makramee, kirjonta ja kudonta ovat nousseet kestosuosikeiksi ja saaneet paljon näkyvyyttä.
Kolmasosa suomalaisista (34 %) kertoo nikkaroivansa, rakentelevansa tai tekevänsä käsitöitä ainakin muutaman kerran kuussa. 7 % kertoo tekevänsä käsitöitä joka päivä ja 77 % suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti. Naisista jopa 11 % tekee käsitöitä päivittäin.
Käsityön harrastaminen Suomessa –tutkimus 2018.
Taitoliitto ja alueelliset taitoyhdistykset muodostavat valtakunnallisen Taitojärjestön. Taitojärjestö on aktiivinen käsityöpalveluiden tuottaja ja kehittäjä, joka edistää käsityökulttuuria taitona ja elinkeinona. Koko maassa toimivan Taitojärjestön verkostoon kuuluu 17 taitoyhdistystä ja niiden noin sata kiinteää toimipaikkaa.
