Wihurin kansainvälisten palkintojen rahaston jakamat 150 000 euron suuruiset palkinnot ovat tunnustuksia palkinnonsaajien vahvoista kansainvälisistä näytöistä aloillaan.
Tristan Murail. Kuva Radio France
Säätiön hallitus nimitti kaksi asiantuntijalautakuntaa, jotka esittivät kolme vaihtoehtoa Wihurin Sibelius-palkinnon ja kansainvälisen palkinnon saajiksi. Näistä henkilöistä säätiön hallitus valitsi palkinnonsaajat.
Wihurin Sibelius-palkinto 2023 ranskalaiselle spektrimusiikin kehittäjälle Tristan Murail’lle
Tristan Murail (s. 1947) on aikamme merkittävimpiä taidemusiikin kehittäjiä ja uudistajia. Hän opiskeli sävellystä Olivier Messiaenin johdolla Pariisin konservatoriossa ja on opettanut muun muassa maineikkaassa IRCAM-instituutissa sekä Columbian yliopistossa.
Murail hyödyntää teoksissaan tietokoneavusteista äänisynteesiä ja -analyysia, ja hänet tunnetaan yhtenä spektrimusiikin uranuurtajista. Äänen ja soinnin spektrejä analysoimalla Murail on luonut uudenlaista käytäntöä säveltää taidemusiikkia: hän nostaa äänen akustiset ominaisuudet sävellykselliseksi lähtökohdaksi.
Murail’n saamia tunnustuksia ovat muun muassa Prix de Roma (1971), Grand Prix du Disque (1990) sekä Grand Prix du Président de la République, Académie Charles Cros (1992).
Wihurin Sibelius-palkinto on yksi suurimmista ja arvostetuimmista klassisen musiikin palkinnoista. Palkintoa jaetaan kansainvälisesti tunnetuiksi ja tunnustetuiksi tulleille säveltäjille. Ensimmäinen Wihurin Sibelius-palkinto annettiin vuonna 1953 Jean Sibeliukselle, ja palkinnon ovat saaneet muun muassa Witold Lutosławski, Igor Stravinsky ja Kaija Saariaho. Edellisen palkinnon sai suomalainen säveltäjä Jukka Tiensuu vuonna 2020. Tristan Murail’lle jaettava palkinto on 20. Wihurin Sibelius-palkinto.
Wihurin kansainvälinen palkinto 2023 veropolitiikkaan ja taloudelliseen eriarvoisuuteen erikoistuneelle Emmanuel Saezille
Emmanuel Saez (s.1972) on maailmanlaajuisesti tunnustettu julkisen talouden tutkija. Hän toimii taloustieteen professorina Kalifornian yliopistossa Berkeleyssa.
Ranskassa kasvanut Saez on tutkinut poikkeuksellisen laajasti hyvinvointivaltion kannalta keskeisiä teemoja ja niiden välisiä yhteyksiä. Hän tarkastelee esimerkiksi verotukseen ja tulonjakoon liittyviä kysymyksiä yhdistelemällä teoriaa ja empiirisiä menetelmiä uudella tavalla ja on työssään tuonut taloustieteen teoriaa lähemmäs päätöksenteon arkea. Saezin toinen keskeinen tutkimusteema on taloudellisen eriarvoisuuden tutkimus. Yhdessä Thomas Pikettyn ja Gabriel Zucmanin kanssa hän on rakentanut eri maiden aineistoja yhdistävän, eriarvoisuuden kehityksen kuvaamisessa keskeisen World Inequality -tietokannan.
”Säätiönä ajattelemme, että yhteiskuntamme tarvitsee lisää ymmärrystä hyvinvointivaltion kestävyyden edellytyksistä. Emmanuel Saez on kehittänyt merkittävällä tavalla hyvinvointivaltion rahoituksen, rakenteiden ja kehityksen tutkimusta”, sanoo rahaston hallituksen puheenjohtaja Arto Hiltunen.
Saez on saanut John Bates Clark -mitalin (2009), jonka usein sanotaan olevan toiseksi tärkein taloustieteen palkinto Nobelin jälkeen. Lisäksi hänelle on myönnetty poikkeuksellisesta lahjakkuudesta omalla alalla jaettava MacArthur Fellowship -palkinto (2010) ja Harvardin yliopiston kunniatutkinto (2019).
Wihurin kansainvälinen palkinto jaetaan rahaston sääntöjen mukaisesti sellaisille henkilöille tai yhteisöille, jotka ovat ”edistäneet ihmiskunnan henkistä ja taloudellista kehitystä”. Palkinnonsaajina on ollut pääsääntöisesti tieteentekijöitä. Ensimmäisen kansainvälisen palkinnon sai matemaatikko Rolf Nevanlinna vuonna 1958 ja edellisen palkinnon kestävän globaalin ruokajärjestelmän tutkija Navin Ramankutty vuonna 2020. Emmanuel Saezin saama palkinto on 21. Wihurin kansainvälinen palkinto.
