550 vuotta täyttävän Olavinlinnan juhlavuotta vietetään vuonna 2025. Juhlat näkyvät tavallistakin runsaampana ohjelmistona, jonka toteuttamiseen kutsutaan kaikki mukaan. Juhlavuoden ohjelmistoa koordinoi Olavinlinnan toiminnasta vastaava Suomen kansallismuseo.
Olavinlinna. Kuva: Topi Leikas
Suomen kansallismuseo käynnistää Olavinlinnan juhlavuoden suunnittelun, ja kutsuu kaikki halukkaat mukaan.
”Olavinlinna on suomalaisen kulttuuriperinnön ytimessä. Haluamme kutsua juhlavuoden toteuttajiksi kaikki kaupunkilaiset, yhdistykset, tapahtumajärjestäjät, oppilaitokset, yrittäjät, matkailutoimijat ja luovan alan tekijät”, Suomen kansallismuseon yleisösuhdepäällikkö Hanna Forssell kertoo.
Juhla näkyy ympäri kaupunkia
Juhlavuoden ohjelmistoa täydennetään pitkin vuotta. Kuka tahansa voi hakea juhlavuoden ohjelmajärjestäjäksi Olavinlinnan verkkosivujen kautta. Tapahtumat voivat sijaita Olavinlinnan lisäksi muuallakin, esimerkiksi kouluilla.
Ohjelmaa tuottavat tahot saavat käyttöönsä virallisen Olavinlinna 550 -juhlavuositunnuksen.
Suosittu matkailukohde 160 vuoden ajan
Tanskalaissyntyinen ritari, Viipurin käskynhaltijana toiminut Erik Akselinpoika Tott perusti Olavinlinnan sotalinnaksi vuonna 1475. Linnan tehtävänä oli torjua idästä tulevat venäläisten hyökkäykset ja varmistaa Savon seudun herruus Ruotsille. Linnan sotilaallinen merkitys väheni vasta 1800-luvulla.
Olavinlinna on ollut tunnettu 1800-luvun lopulta kansallisesti merkittävänä matkailukohteena. Matkailu alkoi vuonna 1865, kun linnaan palkattiin vartija, jonka tehtävänä oli varmistaa kävijöiden turvallisuus ja viihtyminen.
Alkuvuosina vieraat soudettiin veneellä Olavinlinnaan. Tällä erikoisella veneretkellä oli kenties vaikutusta siihen, että kävijät luonnehtivat erämaiden keskellä sijainnutta linnaa kesyttömäksi, oudoksi ja romanttiseksi. Jo ensimmäisten vuosien aikana Olavinlinnassa vieraili runsaat 1200 kävijää.
Samoihin aikoihin toteutettiin myös rauniolinnan ensimmäiset korjaustyöt, ja Paksun bastionin toinen kerros kunnostettiin tanssisaliksi. Salin kiinteissä penkeissä voi yhä nähdä tansseissa käyneiden pariskuntien rakkaudenosoituksia.
Olavinlinnan kansainvälisestikin tunnetun perinteen, Oopperajuhlat, käynnisti kesällä 1912 oopperalaulajatar Aino Ackté. Acktén johdolla juhlat järjestettiin viidesti, ja hän esiintyi niistä jokaisessa. Vuodesta 1967 Oopperajuhlia on järjestetty vuosittain lukuun ottamatta koronavuosia 2020 ja 2021.
Olavinlinna on yksi Suomen suosituimmista nähtävyyksistä. Vuosittain linnassa vierailee noin 130 000 kävijää. Kotimaisten matkailijoiden osuus on tästä noin 80 prosenttia. Ulkomaisista matkailijoista suurin osa on korona-ajan jälkeen saapunut saksankielisiltä alueilta. Vuonna 2022 Museokortin käyttäjät äänestivät Olavinlinnan Suomen kiehtovimmaksi linnakohteeksi 40 prosentin äänimäärällä.
Toiminnasta vastaa Suomen kansallismuseo.
https://www.kansallismuseo.fi/fi/
