Aalto 2:n näyttely johdattaa aikamatkalle 1960–1970-lukujen hotelleihin ja lomakyliin, esitellen erityisesti legendaarisen Rantasipi-ketjun keskisuomalaiset matkailukohteet Viitasaarella, Joutsassa, Saarijärvellä ja Jyväskylässä. Samalla näyttely tarjoaa kurkistuksen suomalaisen matkailualan historiaan omaleimaisen Rantasipin silmin.
Laajavuoren yökerho. Kuva: Volker Von Bonin Museovirasto CC by 4.0
Ilmiön alku Keski-Suomesta
1960- ja 1970-luvuilla Suomeen nousi ainutlaatuinen matkailuilmiö: modernit loma- ja kokoushotellit, jotka sijaitsivat luonnonkauniissa maisemissa maaseudulla tai kaupunkien laitamilla. Ne tarjosivat matkailijoille laadukkaita palveluja, kuten tanssiravintoloita, saunapalveluja ja vuokramökkejä. Hotelleja suunnittelivat arkkitehdit ja rakentamisessa ja sisustuksessa korostuivat kotimaiset materiaalit ja suomalainen muotoilu. Hotellit sijoittuivat tyypillisesti luonnonkauniisiin maisemiin maaseudulle tai kaupunkien liepeille. Syrjäisen sijainnin vuoksi ne saivat nopeasti ”lempinimen” korpihotelli.
Korpihotellien tarina alkoi Keski-Suomesta, jossa vuonna 1965 perustettu Rantaloma Oy (myöhemmin Rantasipi) rakensi ensimmäisen hotellinsa Viitasaaren Ruuponsaareen vuonna 1966. Rantaloman menestys innoitti vastaavien yritysten perustamista eri puolille Suomea. Esimerkiksi Ellivuoren Loma Oy ja Lomasavo Oy nousivat 1960-luvun lopulla, ja 1970-luvulla tunnettuja korpihotelleja olivat muun muassa Hotelli Mesikämmen Ähtärissä ja Hotelli Korpilampi Espoossa.
Laajavuori, naisia takkahuoneessa. Kuva: Volker Von Bonin Museovirasto CC by 4.0
Rantasipi-brändin loi Matti Louhi
Rantasipistä kehittyi kansallinen brändi aikana, jolloin suomalaisessa markkinoinnissa brändien merkitys yrityksen arvon luojana teki vasta tuloaan. Yrityksen imagon ja brändin takana oli jyväskyläläinen taiteilija ja graafikko Matti Louhi (1936-2020). Louhen ideoimana syntyi yrityksen Rantasipi-logo ja sen ympärille kokonainen sipilintujen joukko, joka sai nimekseen Tringa Restaurant eli raflakahlaajien heimo. Hotelleissa lintujen tehtävänä oli välittää iloista ja elämänmyönteistä asennetta niin asiakkaille kuin henkilökunnallekin.
Rantasipin logon suunnitteli Matti Louhi. Kuva: Aalto 2
Suomi herää matkailuun
1960-luvulla Suomi koki suuria yhteiskunnallisia muutoksia: teollistuminen ja kaupungistuminen etenivät, työviikko lyheni ja ihmisten vapaa-aika lisääntyi. Vuonna 1962 vapautettu autojen maahantuonti mullisti liikkumisen, ja elintason nousu synnytti kotimaan matkailubuumin. Ulkomaalaisten turistien määrä kasvoi, ja matkailun kehittäminen nousi valtiolliseen keskusteluun.
Vuonna 1964 perustettu Matkailun Kehitysrahasto sekä matkailun liittäminen valtion takaamien elinkeinojen piiriin vuonna 1966 olivat merkittäviä askelia suomalaisen matkailun kehityksessä. Aluepolitiikan myötä matkailu nähtiin myös keinona vahvistaa rakenteellisia muutoksia kokeneita maaseutualueita. Matkailuoloja alettiin kehittää vastaamaan sekä kotimaisten että ulkomaisten matkailijoiden kasvavia odotuksia.
Rantaloma Oy aloitti viitasaarelaisena paikallisena kokeiluna, mutta pian huomattiin, että maakunnan voimavarat kannatti yhdistää. Rantasipistä muodostui maakunnallinen matkailun kehitysyhtiö. 1970-luvun alussa yhtiön toiminta laajeni jo valtakunnalliseksi ja vuosikymmenen loppuun mennessä Rantasipi oli kasvanut maan toiseksi suurimmaksi hotelliketjuksi.
Rantasipi – Tarinoita korpihotellien maailmasta -avajaispäivä
Avajaiset järjestetään yleisölle avoimena tapahtumapäivänä Aalto2-museokeskuksen pääsymaksun hinnalla.
Lauantai 10.5.2025
Rantasipi – Tarinoita korpihotellien maailmasta
10.5.2025-4.1.2026
