Teatteri-, tanssi- ja sirkusväki kokoontui jakamaan 21 palkintoa edellisvuoden ansioituneille. Uudet aloitteet, työyhteisön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, maailmanpoliittiseen tilanteeseen taiteen keinoin vastaaminen ja koko maapallon kohtalonkysymyksiin kantaa ottaminen kertovat siitä, kuinka lujasti esittävä taide on ajassaan kiinni ja sinnikkäästi parempaa tulevaisuutta tekemässä.
Etualalla Timo Ruuskanen, takana Tuukka Vasama. Kuva: Tero Ahonen
Teatteri-, tanssi- ja sirkusväki on kokoontunut yhteiseen Thalia-juhlaan palkitsemaan edellisvuoden ansioituneita. Esittävän taiteen teokset syntyvät työryhmissä ja yhteisön voimin, tämä näkyy myös niissä 21 huomionosoituksessa, jotka tänä vuonna, Maailman teatteripäivänä 27.3.2023 olivat jaossa.
Palkintosade nostaa esiin paitsi alalla tehtävän työn laadun ja yksilöjen taituruuden, myös moninaisuuden ja ammattien kirjon. Uudet aloitteet, työyhteisön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö, yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistuminen, maailmanpoliittiseen tilanteeseen taiteen keinoin vastaaminen ja koko maapallon kohtalonkysymyksiin kantaa ottaminen kertovat siitä, kuinka lujasti esittävä taide on ajassaan kiinni ja sinnikkäästi parempaa tulevaisuutta tekemässä.
Vuoden Teatterin -tittelin arvoiseksi valittiin Red Nose Company, jonka toiminnassa vahva ja itsenäinen taidevisio yhdistyy nöyrään ajatukseen erilaisten yleisöjen kohtaamisesta. Ilman omaa näyttämöä toimiva teatteri on kiertänyt ahkerasti ja omalla esimerkillään on rikkonut muuria vapaan kentän toimijoiden ja laitosteatterirakenteen välillä.
Vaikuttavan taidetyön taustalla on hyvinvoiva ja yhteen hiileen puhaltava yhteisö. Yhteisvoima-palkinnon sai helsinkiläisen Teatteri Tuikkeen jäsenistö tasa-arvoisesta, rennosta ja toimivasta vuorovaikutusta edistävästä työskentelyilmapiiristään. Esimerkillisestä työstä työyhteisön hyvinvoinnin eteen jaettava Voimavara-palkinnon meni puolestaan Joensuun kaupunginteatterin näyttämömestarille Anssi Pennaselle, joka omalla vastuunkantamisellaan ja innostavalla työotteellaan luo turvallisen paikan työskennellä. Erityisellä Betoni-Voimavara -palkinnolla muistetaan teatterialan ammattikentän hyväksi yli 50 vuoden ajan toiminutta Marja-Leena Niittymäkeä. Palkinto on kunnianosoitus Niittymäen merkittävästä elämäntyöstä, jolla hän edistänyt tuhansien teatteriammattilaisten hyvinvointia.
Tanssin mainetekopalkinnolla huomioitiin pitkän linjan tanssitaiteilija Tanja Illukka paitsi kunnianhimoisesta suhteestaan tanssiin ja liikkeeseen niin myös työilmapiiriä tukevasta toiminnastaan. Sirkuksen mainetekopalkinnon sai Milla Jarko ja Tiikeri-projekti, joka levittäytyessään näyttämön ulkopuolelle pyrkii rikkomaan sirkuksen ja esityksen käsitettä sekä tuomaan läpinäkyvyyttä ja herkkyyttä osaksi sirkustaidetta. Elämäntyöstään tunnustuksen vastaanotti tanssija, koreografi ja tanssipedagogi Katariina Vähäkallio, joka on ollut tuomassa uutta tanssia Suomeen ja ollut perustamassa Zodiak – Uuden tanssin keskusta. Opetustyönsä kautta Vähäkallio on rohkaissut tanssinopiskelijoita kriittiseen, oman taiteilijuuden kehittämiseen.
Vuoden Teatteriteko on taiteilija Isa Hukan ja hänen koollekutsumansa rampa associations -työryhmän teoskokonaisuus nimeltään haavoittuvia havaitsemisia. Palkinnon perusteluissa kiinnitetään huomio siihen, miten työryhmä luo tilaa keskeneräisyydelle, hoivalle ja tekijöiden moninaisuudelle sekä taiteen tekemisen ja kokemisen saavutettavuudelle.
Ohjaajapalkinnon vastaanotti Pauliina Feodoroff omaa luokkaansa olevasta poliittisen aktivismin ja taiteen esteettisen kirkkauden vallankumouksellisesta yhdistämisestä sekä ohjaajan ammattikuvan uudistamisesta. Tästä esimerkkinä on hänen työryhmänsä kanssa yhteisöllisesti toteuttamansa teos Matriarkaatti, jonka ensi-ilta oli Venetsia Biennalessa.
TINFO-palkinnon sai Talo horjahti -työryhmä, joka kokosi Ukrainassa sodan jalkoihin joutuneiden kirjailijoiden ja kuvittajien kevään 2022 aikana tekemää aineistoa. Suomessa aktiiviset suomentajat ja dramaturgit laativat tekstikokonaisuuden, jota esitettiin teattereissa ja muissa julkisissa tiloissa kuten kirjastoissa. Teko osoittaa, kuinka suurimmankin hädän hetkellä taiteilijat tekevät osansa eli jatkavat työtään.
Vuoden esityksen Thalia-palkinnon ansaitsi Lappeenrannan kaupunginteatterin teos Viimeinen Atlantis, jossa ihminen liian myöhään hahmottaa tuhoisten tekojensa seuraukset, ilmaston lämpenemisen, jäteongelman ja luontokadon. Yleisöäänestyksessä 957 antoi esitykselle äänensä, osa kertoo nähneensä sen moneen kertaan, koska “teatteriesitys sai katsojan ajattelemaan päällään eikä persiillään”.
Esittävän taiteen esteettiseen kokemiseen vaikuttaa monien ammattiosaajien joukko.
Viiden Säde-palkinnon rypäs kertoo omalta osaltaan alan monitaiteisuudesta. Lavastussäteen sai Aino Koski Oulun kaupunginteatterin Jäniksen vuoden runsaudensarvimaisesta lavastuksesta, joka tukee tarinaa ja dramaturgiaa. Lavastus onnistuu olemaan taianomainen selkeydellään ja olennaiseen keskittymällä. Pukusäteen vei Janette Laakso Teatteri Viiruksen Versailles-esitykseen tekemästään kerroksellisesta barokkia ja fantasiaa sekoittavasta puvustuksesta. Asut kuljettavat esitystä nykyajasta menneisyyteen ja esiintyjien metamorfoosia ajassa ja tilassa.
Valosäteellä palkittiin Nadja Räikkä, niin ikään Viiruksen teokseen Pelikanen. Valosuunnittelu onnistuu puhkaisemaan klassikkotekstiin aukon tuoden siihen humorististen tason. Röyhkeät ja anarkistiset valot antavat esitykselle tyylillisen lukuohjeen. Videosäteen arvoiseksi nousi Aku Meriläisen suunnittelu, joka mainitaan “videoiden foleyksi” Agit-Cirkin ja Makeshift Companyn teoksessa. Videosuunnittelu tuntuu katsojalle kuvasomaattisena kokemuksena. Äänisäteen puolestaan sai Michael Bögerin ilmava ja tyylipuhdas äänikuljetus Joensuun kaupunginteatterin ja Joensuun ylioppilasteatterin yhteistuotantoesityksessä Fahrenheit 451. Ansiokas äänisuunnittelu käyttää scifin ja elokuvaäänisuunnittelun keinoja.
Sirkustaiteilija ja -ohjaaja Sanna Silvennoinen pokkasi Sirkuksen lumo -palkinnon yli 20 vuoden ajan tekemästään monipuolisesta työstä: ilman hänen arvokasta taiteellista panostaan suomalainen nykysirkus näyttäisi hyvin erilaiselta. Silvennoinen saa tunnustusta yllättävistä ja rohkeista ohjauksistaan, joissa hän antaa esiintyvien artistien loistaa.
Vuoden teatterinäyttelijäksi valittiin Tuula Väänänen roolistaan Oulun kaupunginteatterin En päässyt Juliaksi -esityksessä. Palkittavan valinneiden Näyttelijäliiton jäsenten mukaan hän on inspiroiva ja tinkimätön teatterintekijä, joka jakaa osaamistaan ja johtaa esimerkillään. Kollegat kuvaavat Väänästä pohjoisen lahjaksi teatteritaiteelle.
Rohkea pioneerityö ja ideasta toteutukseen viedyt teot saivat aikaan uutta teatterialalle. Vuoden nukketeatteritekona palkittiin Metropolitan Puppets ry:n perustama Nukketeatteritalo Helsingin Pakilassa. Alan ammattilaisten verkoston aikaansaannos mahdollistaa pääkaupunkiseudulla ja valtakunnallisestikin nukketeatterille esitys- ja harjoitustiloja ja yleisölle konkreettisen paikan saapua taidelajin äärelle.
Kiitos kotimaisesta näytelmästä -palkinto jaetaan ansioista kotimaisten uusien näytelmien kirjoittamisen ja esittämisen tukemisesta. Nyt palkinnon arvoiseksi noteerattiin Teatterin Uusi Alkukirjasto (TUA), joka on julkaissut kirjoina sekä kotimaisia näytelmiä että syvällistä teatteriajattelua. Palkinnolla muistutetaan, että TUA ansaitsee pysyvän paikan Suomen näytelmätoimijoiden joukossa.
Uutta, tuoretta ja tulevaisuutta edustaa myös Valtakunnallinen Nuori Näyttämö -konsepti, jolle myönnettiin Lasten- ja nuortenteatteripalkinto. Monivuotisen teatterihankkeen rakenteessa ammattilaistalot avaavat ovensa nuorille harrastajille, samalla tarjoten teatterista näyn tulevaisuuden mahdollisena ammattina ja saaden vastavuoroisesti nuorilta tuoreen näkemyksen maailmasta.
