Anjan lähes erinomainen elämä oli alunperin Esko-Pekka Tiitisen kirja, minkä luin ja luinpa sitten toiseenkin kertaan ihmisille, jotka jaksoivat kuunnella niitä tarinoita. Anjan tarinoita, jotka olivat aika lailla hauskoja ja kyllähän mie niille nauroin tai ainakin huvituin suuresti.
Kouvolan teatterin Klubille tämän harvinaisen oivaltavan näytelmän on ohjannut Tiina Luhtaniemi. Tiitisen kirjan pohjalta Kimmo Hirvenmäki on dramatisoinnut tämän Anjan elämän yhden naisen näytelmäksi.
Kuva: Kouvolan teatteri
Anjan kolttuun on sonnustautunut Johanna Heimonen. Kun hän astelee estraadille ja ottaa sen haltuun, on vain Anja. Mie mukamas tunsin Anjan, koska olin siis lukenut sen kirjan. Pidin Anjasta ja hänen tyylistään ja hänen lähes erinomaisesta elämästään. Vaan kuinkas kävi, kun Anja oli näyttämöllä, hänestä nousi esiin uusia puolia. Nyt en ollutkaan niin erinomaisen huvittunut tai olin välillä, mutta opin Anjasta lisää, miten hän oli välillä jopa vähän suruinen. Jos olin aiemmin naureskellut, tosin en niinkään Anjalle, vaan hänen sutkautuksilleen, niin nyt minun kävi häntä välillä jopa sääli.
Kuva: Kouvolan teatteri
Anja pajattaa C-kasetille omaa elämäänsä, siskon pyynnöstä. Niitä "ruppeamia" sitten piisaa, niin ettei Anja itekkään pysy aina laskuissa mukana. Mahtuuhan sitä nyt yhen ihmisen elämään ruppeamia. Yks jos toinenkin asia on kertomisen arvoinen.
Näytelmän lavastus on ohjaajan ja Sanna Halmeen yhteistyötä. Se on yksinkertainen, mutta toimiva, jopa yllättävä. Anjan mekot ja "kalsarit" ovat Leena Peipon luomuksia, äänet Jussi Mattssonin ja valot Esa Kurrin.
Anjan lähes erinomainen elämä on näytelmä, mikä nostattaa muistoja, herättää mielikuvia, tulee lähelle ja koskettaa. Mitä se on ihmisen elämä, mitä käy läpi ja kenen kanssa, vaiko yksinään. Lämminhenkinen näytelmä ihan jokaiselle. Anja on kuitenkin ihan tavallinen nainen, jossa on sankariainesta.
