Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 08.03.2021

Ateneumin näyttelyiden taiteilijoita ovat Outi Heiskanen, Eino Ruutsalo ja Hannu Väisänen

Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 8.10.2021–9.1.2022 taiteen akateemikko Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely. Toisessa kerroksessa olevassa Fokus-salissa nähdään kaksi eri tiivistä kokonaisuutta: näyttely Hannu Väisänen ja Schillmark-variaatiot 13.4.–8.8.2021 sekä Eino Ruutsalon kokeellinen 1960-luku 14.9.2021–3.4.2022. Muutokset näyttelyihin ovat mahdollisia.

Ennen Outi Heiskasen näyttelyä kolmannessa kerroksessa nähdään Ilja Repinin näyttely 29.8.2021 asti. Ateneum on suljettuna koronaviruksen leviämisen estämiseksi 31.3.2021 asti ja Repinin näyttelyn avautumispäivämäärä yleisölle tiedotetaan myöhemmin.

Outi Heiskanen
8.10.2021–9.1.202
2

Akateemikko Outi Heiskanen (s. 1937) on yksi maamme tunnetuimmista taiteilijoista. Heiskasen retrospektiivinen näyttely kokoaa yhteen hänen monipuolisen ja monialaisen taiteensa eri osa-alueet. Yli 300:n teoksen näyttely esittelee grafiikkaa, maalauksia, installaatioita, elokuvia ja performanssitaidetta. Näyttelyn on kuratoinut FT Tuula Karjalainen yhdessä Ateneumin intendentin Sointu Fritzen kanssa.

Ateneumin taidemuseossa nähdään 8.10.2021–9.1.2022 taiteen akateemikko Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely. Kuvassa taiteilija Syysjärvellä vuonna 1988.
Kuvassa taiteilija Syysjärvellä vuonna 1988. Kuva: Sakari Viika.

Outi Heiskasen luoma myyttinen maailma on täynnä tarinoita ihmisenä olemisen mysteereistä ja suhteestamme luontoon. Hänen hahmoissaan raja ihmisen ja eläimen välillä voi olla häilyvä, kun keskiössä ovat perusvietit ja elämän kiertokulku. Naiseus, äitiys, erotiikka ja kuolema kutoutuvat yhteen hänen eri keinoin toteutetuissa teoksissaan, joita yhdistää myös säännöistä piittaamaton, joskus anarkistinenkin kokeilunhalu ja kiistämätön virtuositeetti.

Yhteisöllisyys ja lähipiiri ovat olleet keskeisessä roolissa Outi Heiskasen taiteessa jo 1970-luvulta lähtien. Hänen ympärilleen muodostuneiden Record Singersin ja Bellini-akatemian legendaariset esiintymiset pohjustivat performanssitaiteen esiinmarssia. Yksi ikimuistoisista esityksistä oli Ateneumin taidemuseon peruskorjausta edeltäneissä sulkijaisissa vuonna 1984 nähty Kluuvin ruhje. Meilahden taidemuseon puistoon levittäytynyt, Heiskasen taiteilijaystäviensä kanssa vuonna 1983 toteuttama Siirrettävä Tuonela taas oli ensimmäisiä ympäristötaiteen näyttelyitä Suomessa.

Taiteen akateemikko Outi Heiskasen työ  Lautalla (1976) nähdään Ateneumin retrospektiivisessä näyttelyssä 8.10.2021–9.1.2022
Outi Heiskasen työ  Lautalla (1976). Kuva: Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo/Pirje Mykkänen.

 

Outi Heiskasen tärkein oppi-isä, graafikko Pentti Kaskipuro (Mestari K) on todennut: ”Outi on hiiva, joka laittaa taikinan nousemaan missä vain. Hänen ilmaisupuoleensa ei voi mitenkään puuttua: hän on toisaalta kiinni perinteessä, mutta silti täysin omintakeinen ja ennakkoluuloton.”

Näyttelyn avautuessa ilmestyy Tuula Karjalaisen kirjoittama elämänkerta Outi Heiskasesta (Siltala).

Fokus-sali: Hannu Väisänen ja Schillmark-variaatiot
13.4.–8.8.2021

Nils Schillmarkin Mansikkatyttö (1782) on esillä Ateneumin näyttelyssä Hannu Väisänen ja Schillmark-variaatiot 13.4.–8.8.2021.
 Nils Schillmark: Mansikkatyttö (1782). Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Pakarinen.

 

”Kun ensimmäisen kerran seisoin edessäsi, Mansikkatyttö, minulla oli ylläni läpimärkä poikien kansallispuku ja villakankaasta tehdyn liivin tuoksu toi mieleeni sateessa seisseen lampaan. Elettiin kuusikymmentäluvun alkua. Olin suostunut tanhumatkalle Helsinkiin ainoastaan, koska kauhistuttavan tanhun korvauksena olisi vierailu taidemuseossa."

Kuvassa Hannu Väisäsen variaatio Nils Schillmarkin teoksesta Mansikkatyttö.
Hannu Väisänen: Kristallen den fina (2020). Taiteilijan omistuksessa. Kuva: Hannu Väisänen.

 

Näyttelyssä nähdään kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisäsen (s. 1951) variaatioita Nils Schillmarkin maalauksesta Mansikkatyttö (1782). Teos teki taiteilijaan lähtemättömän vaikutuksen Ateneumissa jo lapsena. Maalauksen mallina oli aatelistyttö Ulrika Charlotta Armfelt (1771–1835). Teossarjaa tehdessään Väisänen on tutkinut sekä Schillmarkin että Armfeltin elämää.

Maalausten lisäksi näyttelyn yhteydessä esitellään myös 20 taiteilijan kirjoittamaa proosakatkelmaa. Niissä Väisänen kuvailee tuntemuksiaan Schillmarkin teosten edessä ja kuvittelee, millaisia olivat Armfeltin elämän onnekkaat ja epäonniset käännekohdat.

Fokus-sali: Eino Ruutsalon kokeellinen 1960-luku
14.9.2021–3.4.2022

Kuvataiteilija ja elokuvantekijä Eino Ruutsalo (1921–2001) oli 1960-luvulla maamme taidekentän keskeisiä kokeilijoita. Hän toteutti monia teoksiaan yhteistyössä muusikoiden, runoilijoiden ja tanssijoiden kanssa. Kotimaisen kokeellisen elokuvan pioneeri Ruutsalosta tuli kansainvälistä tunnustusta saaneella filmillään Kineettisiä kuvia (1962). Yhden salin näyttely juhlistaa taiteilijan satavuotissyntymäpäivää.

Kuvataiteilija Eino Ruutsalo (1921–2001), kuva vuodelta 1969.
Kuvataiteilija Eino Ruutsalo (1921–2001), kuva vuodelta 1969, Bing-kuva

Ruutsalo siirtyi vauhdikkaasti välineestä toiseen ja yhdisteli ennakkoluulottomasti eri ilmaisumuotoja. Hän teki 1960-luvulla pääasiassa visuaalista runoutta, kokeellisia lyhytelokuvia, esinekoosteita, valokineettisiä teoksia sekä dokumentti- ja näytelmäelokuvia. Hänen laajaan tuotantoonsa kuuluu myös grafiikkaa, maalauksia ja veistoksia. Vapaa työskentelytapa eri taiteenlajien parissa ja niiden välialueilla teki Ruutsalosta kotimaisen nykytaiteen edelläkävijän.

Eino Ruutsalon kokeellinen 1960-luku -näyttelyssä yksityiskohta elokuvasta Kineettisiä kuvia vuodelta 1962.
Eino Ruutsalo: Kineettisiä kuvia (1962). Yksityiskohta elokuvasta. Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo.

Näyttelyn ovat kuratoineet tutkija Marko Home ja Ateneumin näyttelytuottaja Katja Ikäläinen. Marko Homeen taidehistorian väitöstutkimus Ruutsalon 1960-luvun taiteesta valmistuu ennen näyttelyn avautumista.