Kokoelmanäyttely nostaa esiin 2000-luvun polttavia kysymyksiä samalla kun se tarkastelee, miten Ateneumin kokoelmat ovat muodostuneet. Kevään vaihtuvan näyttelyn tähti on kotiin palaava Albert Edelfelt. Syksyyn väriä ja valoa tuovat impressionismi ja uusimpressionismi. Ateneum avaa ovensa yleisölle jälleen 14. huhtikuuta 2023.
Ferdinand von Wright, Sikoja ja harakoita (1875), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria / Hannu Aaltonen
Museo suljettiin maaliskuussa 2022 ilmanvaihtoremontin takia. Muutoksia on tulossa Ateneumin museokauppaan, WC-tiloihin, ns. valopihaan (tila vanhan museokaupan ja bistron välissä) sekä Ateneuminkujan sisäänkäyntiin. Tilat rakennetaan entistäkin saavutettavimmiksi ja kutsuviksi; Ateneum haluaa jatkossakin toimia kohtaamispaikkana sekä rakennuksena, jossa kävijät haluavat viettää aikaa.
Näyttelyitä on ensi vuodelle luvassa kolme. Näistä ensimmäisenä, samaan aikaan museon kanssa avautuu uusi kokoelmanäyttely Ajan kysymys, joka tulee olemaan esillä usean vuoden ajan. Näyttelyn sisältöä tullaan päivittämään säännöllisesti.
Yksi kokoelmanäyttely, neljä ajankohtaista teemaa
Ajan kysymys -kokoelmanäyttely katsoo Ateneumin neljältä eri vuosisadalta teoksia sisältävää kokoelmaa ja etenkin sen muodostumista uusin silmin. Miten vallankäyttö ja aatteet, yksilöt kuten museon työntekijät ja keräilijät sekä puhdas sattuma ovat vaikuttaneet kokoelmaan? Miksi jotakin on hankittu ja toisaalta jätetty hankkimatta?
”Muistiorganisaation arvo perustuu siihen, että ylläpidämme jatkumoa ja ymmärrystä siitä, miten olemme tulleet tähän päivään”, sanoo Ateneumin museonjohtaja Marja Sakari. ”Kokoelmiin valitut teokset välittävät tietoa ja tuottavat merkityksiä, vaikka niiden tulkinta vaihtelee katsojasta ja ajasta riippuen.”
Ajankohtaiseen, yhteiskunnalliseen keskusteluun Ajan kysymys osallistuu teemavalinnoillaan Luonnon aika, Kansan kuvat, Moderni elämä ja Taiteen vallassa.
Mikko Jalavisto, Krash (1971), Kansallisgalleria / Ateneumin taidemuseo, kokelma Skop. Kuva: Kansallisgalleria / Ella Tommila
Edelfelt palaa kotiin vierailtuaan Ranskassa ja Ruotsissa
Kokoelmanäyttelyn lisäksi Ateneumissa nähdään vuonna 2023 kaksi vaihtuvaa näyttelyä, joista molemmissa tullaan näkemään teoksia, joita ei ole aiemmin nähty Suomessa.
Näistä ensimmäinen, toukokuussa avautuva Albert Edelfeltin (1854–1905) kattava näyttely esittelee Suomen tunnetuimpiin ja rakastetuimpiin kuuluvan taiteilijan kansainvälisestä näkökulmasta. Sosiaalisesti lahjakas, useita kieliä puhunut Edelfelt matkusteli useissa Euroopan maissa ja Pohjoismaissa sekä asui suuren osan elämästään Pariisissa, jossa tutustui moniin aikansa johtaviin taiteilijoihin, kulttuuri- ja tiede-elämän merkkihenkilöihin sekä taiteen keräilijöihin ja taidekauppiaisiin.
Ennen Ateneumia taiteilijan vientinäyttely on ollut esillä Petit Palais’ssa Pariisissa ja Göteborgin taidemuseossa. Erinomaisesti menestyneet näyttelyt ovat tuottaneet paljon lisätutkimusta ja -tietoa Edelfeltin elämästä ja taiteesta.
Näyttely on avoinna 5.5.–17.9.2023.
Alfred William Finch, Heldelmäpuutarha La Louvierestä (1890), Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo. Kuva: Kansallisgalleria/Hannu Aaltonen
Impressionismi-näyttely tuo Suomeen ennenäkemättömiä teoksia
Lokakuussa avautuva Väriä & valoa – impressionismi Suomessa ja maailmalla -näyttely esittelee impressionistista ja uusimpressionistista taidetta ajanjaksolta 1860–1916. Näyttely rinnastaa kansainvälisen taiteen huippunimet suomalaisen väritaiteen lyhyeen, mutta intensiiviseen kukoistuskauteen vuosina 1906–1916. Näyttelyn kansainvälisten taiteilijoiden joukossa ovat Claude Monet, August Renoir, Alfred Sisley, Camille Pissarro, Alfred William Finch, Paul Signac ja Theo van Rysselberghe. Kotimaisista taiteilijoista esillä ovat muun muassa Alvar Cawén, Antti Favén, Magnus Enckell, Pekka Halonen, Ellen Thesleff, Verner Thomé, Yrjö Ollila, Tyko Sallinen ja Wilho Sjöström.
Näyttely on avoinna 20.10.2023–25.2.2024.
