Ateneumin taidemuseon kolmannen kerroksen jakavat 11.2.–27.3.2022 kaksi näyttelyä. Moderni nainen tarkastelee suomalaisten naistaiteilijoiden roolia ja asemaa 1900-luvun modernismin vuosikymmeninä. Vuoropuhelua esittelee valokuvataiteilijoiden Elina Brotherus (s. 1972) ja Hannele Rantala (s. 1952) teoksia, jotka pohjautuvat taiteilijoiden yhteisiin tehtäviin ja viesteihin. Molempien näyttelyiden taiteilijat ovat esikuvia tämän päivän nuorille: teemat nivoutuvat keskusteluun tasa-arvosta ja mahdollisuudesta tehdä taiteilijanuraa naisena. Näyttelyiden päätyttyä Ateneumissa alkaa ilmanvaihtoremontti, jonka vuoksi museo suljetaan yleisöltä noin kahdeksan kuukauden ajaksi.
Taiteenystäviä galleriassa (2020). Kuva: Elina Brotherus ja Hannele Rantala,
Muut remonttiin asti esillä olevat näyttelyt
Remontin alkamiseen asti esillä ovat myös kokoelmanäyttely Suomen taiteen tarina sekä Fokus-salin näyttely Eino Ruutsalon kokeellinen 1960-luku. Remontin jälkeen Ateneumissa avautuu täysin uudistettu kokoelmanäyttely alkuvuodesta 2023.
Remontissa Ateneumin ilmanvaihto uudistetaan vastaamaan sekä taideteosten että kasvaneiden kävijämäärien vaatimuksia. Remontin alkamisajankohta tarkentuu vuonna 2022, jonka vuoksi esillä olevien näyttelyiden kesto saattaa pidentyä.
Moderni nainen 11.2.–27.3.2022
Moderni nainen tarkastelee naistaiteilijoiden roolia ja asemaa 1900-luvun modernismin vuosikymmeninä. Näyttely pureutuu naisen rooliin aikakauden yhteiskunnallisten, poliittisten ja kulttuuristen muutosten keskellä. Näyttelyn on kuratoinut Ateneumin erikoistutkija Anu Utriainen.
Näyttelyn taiteilijoita ovat Helene Schjerfbeck, Sigrid Schauman, Ellen Thesleff, Elga Sesemann, Hilda Flodin, Sigrid af Forselles, Gunvor Grönvik, Eila Hiltunen, Lea Ignatius, Helmi Kuusi, Laila Pullinen ja Essi Renvall. Noin 150 teoksen näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, piirustuksia ja grafiikkaa Ateneumin kokoelmista.
Helmi Kuusi, Tulitikkutyttö (1937). Kuva: Kansallisgalleria, Jenni Nurminen
Näyttely tarkastelee naistaiteilijuutta kahdesta eri näkökulmasta – naista kuvan tekijänä sekä naista kuvauksen ja katseen kohteena. Teemat nivoutuvat keskusteluun sukupuolten välisestä tasa-arvosta, joka on edelleen ajankohtainen ja maailmanlaajuisesti tärkeä kysymys.
Suppeampi versio näyttelystä on kiertänyt maailmaa vuodesta 2017 alkaen muun muassa New Yorkissa, Tokiossa ja Kööpenhaminassa. Se on nostattanut kaikkialla vilkasta keskustelua naisen yhteiskunnallisesta asemasta ja edellytyksistä luoda itsenäinen ammattiura.
Ellen Thesleff, Suomen kevät. Kuva: Kuva: Kansallisgalleria, Hannu Pakarinen.
Mukaan valittujen teosten ja taiteilijoiden elämäkertojen kautta piirtyy kuva suomalaisen naisen mahdollisuuksista kouluttautua ja työskennellä taiteilijana. Näyttelyn taiteilijat olivat kansainvälisiä ja toimivat ammatissa elämänsä loppuun asti. Näyttelyn yksi keskeinen kysymys on, miten luokkatausta ja elämäntilanteet ovat vaikuttaneet taiteilijan uran rakentumiseen, ja miten tämä heijastuu teosten aiheiden ja tekniikoiden valintaan eri aikoina.
Vuoropuhelua: Elina Brotherus ja Hannele Rantala 11.2.–27.3.2022
.jpg)
Vapaa tahto (2018). Kuva: Hannele Rantala
Näyttely pohjautuu valokuvataiteilijoiden Elina Brotherus (s. 1972) ja Hannele Rantala (s. 1952) pitkään ystävyyteen ja sen aikana käytyihin keskusteluihin taiteesta. Teosten lähtökohtana ovat olleet taiteilijoiden toisilleen antamat yhteiset tehtävät ja viestit, joita molemmat ovat tulkinneet omalla tavallaan. Tehtäviä on annettu Fluxuksen ja runouden hengessä. Kokonaisuus jatkaa taiteilijoiden välistä dialogia, jota esiteltiin vuonna 2009 Valokuvagalleria Hippolyten näyttelyssä.
Näyttelyssä nähdään noin 170 uutta näyttelyvedosta, joiden lisäksi mukana on installaatioita. Näyttelyn ovat kuratoineet yhteistyössä taiteilijoiden kanssa museonjohtaja Marja Sakari ja intendentti Sointu Fritze.
Head with Closed Eyes / Head with Open Eyes (2019). Kuva: Elina Brotherus
Brotheruksen ja Rantalan teosten myötä esiin nousee joukko unohduksiin jääneitä naisvalokuvaajia. Brotherus ja Rantala ovat valinneet Valokuvataiteen museon ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin (SLS) arkistoista kuvia, jotka ovat innoittaneet heitä vuoropuheluun edesmenneiden kollegojen kanssa. Näitä valokuvaajia ovat 1900-luvun alussa työskennelleet Emmi Fock, Nancy Pietinen, Hilja Raviniemi, Petra Tiirikkala ja erityisesti pohjoisen runouden moderni nainen Edith Södergran.
Näyttely on luonteva pari Moderni nainen -näyttelylle. Teokset sisältävät runsaasti viittauksia taidehistoriaan ja kirjallisuuteen, mutta ne kytkeytyvät voimakkaasti myös taiteilijoiden henkilökohtaisiin ja yhteisiin kokemuksiin. Taiteilijoiden teoksissa nainen toimii sekä kuvan tekijänä että katseen kohteena.
