Kansallisoopperan kevään viimeinen ensi-ilta vie kokijansa aikamatkalle dystooppiseen tulevaisuuteen. Kun Jussi Nikkilän ohjaus saa solisteikseen maamme huippulaulajat, on tuloksena vaikuttava toteutus yhdestä suomalaisen oopperan merkkitapauksista. Vuosi 2025 on sekä oopperan että sen säveltäjän juhlavuosi: Ratsumies sai ensiesityksensä 50 vuotta sitten, ja säveltäjä Aulis Sallinen juhli aiemmin keväällä 90-vuotispäiväänsä.
Kuva: Kansallisooppera ja -baletti
Ratsumies on Aulis Sallisen ensimmäinen ooppera. Hän sävelsi sen kilpailuun, johon Savonlinnan Oopperajuhlat hänet kutsui saadakseen uuden teoksen Olavinlinnan 500-vuotisjuhlaan. Sallinen voitti ja pyysi libreton Paavo Haavikolta, mikä yllätti raadin, sillä Haavikko oli tuolloin melko tuntematon, ja kyseessä oli ensimmäinen ooppera myös hänelle. Onneksi Sallinen piti päänsä, sillä voi sanoa, että Ratsumiehestä tuli sekä Sallisen että Haavikon läpimurtoteos.
Ratsumiehen kantaesitys vuonna 1975 oli merkkitapaus, jonka myötä Sallisen ura ja koko suomalainen ooppera saivat uuden suunnan. Ratsumiehen sävelkieli oli modernia, mutta silti helposti omaksuttavaa. Niinpä se sai sekä asiantuntijoiden että suuren yleisön suosion. Aulis Sallinen on tuonut kaikissa teoksissaan jotain uutta suomalaiseen oopperaan; Ratsumies poikkeaa perinteisestä juonivetoisesta oopperasta ja on pikemminkin kohtausten sarja.
Aulis Sallinen tunnetaan oopperoistaan, jotka ovat olleet menestyksiä myös maailmalla. Punainen viiva on esitetty muun muassa New Yorkin Metropolitanissa ja Moskovan Bolshoi-teatterissa, ja Kullervo kantaesitettiin Los Angelesissa. Kuningas lähtee Ranskaan oli Savonlinnan Oopperajuhlien ja Lontoon Covent Gardenin sekä BBC:n yhteistilaus. Teosta on esitetty myös Saksassa ja Yhdysvalloissa.
Sittemmin useasti palkitun runoilijan ja kirjailijan Paavo Haavikon libretolla oli merkittävä rooli Ratsumiehen menestyksessä. Monet aiemmat suomalaisoopperat olivat kompastuneet juuri kömpelöihin librettoihin, mutta Sallinen aavisti, että Haavikon tiivis ja arvoituksellinen, symboleilla ladattu ilmaisu sopisi tähän taidemuotoon. Haavikko kirjoitti vallasta miltei kaikissa teoksissaan. ”Kun kansa saa vallan, niin kuka sen saa”, hän kysyy Ratsumiehessä.
Mika Kares, tämän hetken kuuluisin bassomme maailmalla, laulaa nyt Ratsumiehen Anttina. Alkuvuodesta Kares nähtiin Kansallisoopperan lavalla Don Carlosin Suurinkvisiittorina. Lyyris-dramaattinen sopraano Miina-Liisa Värelä on tunnettu muun muassa vaativista Wagner-rooleistaan. Nyt Värelää kuullaan Ratsumiehen Annan roolissa. Novgorodilaisena suurkauppiaana laulaa Johannes Vatjus ja kauppiaan rouvana Anna Danik, muissa rooleissa mm. Timo Riihonen, Maiju Vaahtoluoto, Ville Rusanen ja Markus Nieminen.
Ohjaaja Jussi Nikkilä on toteuttanut Kansallisoopperalle aiemmin Don Giovannin, Koko Karita -illan sekä Covid fan tutte -teoksen. Ratsumiehen lavastuksen ja puvut on suunnitellut kreikkalaissyntyinen takis, valaistus ja projisoinnit ovat stadionkonserteissakin kokemusta keränneen Mikko Linnavuoren käsialaa ja koreografia Mirva Mäkisen. Kansallisoopperan orkesteria johtavat ylikapellimestari Hannu Lintu ja Harri Karri.
Lue Auli Särkiö-Pitkäsen artikkeli Ratsumiehen historiasta, symboliikasta ja merkityksestä suomalaiselle oopperalle Stage24-palvelussa https://oopperabaletti.fi/stage24/artikkeli/unesta-tullut-ihminen/
Ratsumies
Ensi-ilta 9.5.2025
Muut esitykset 14., 16., 20., 22. ja 28.5.2025 ja 24.5.2025 kaksi näytöstä
