Luontosuhdetta ja metsäperinteitä käsittelevä teoskokonaisuus Boreaaliset sivilisaatiot, avautuu huomenna Riihisaaressa, Savonlinnan museossa. Kaisu Häkkäsen neulanreikäkamerakuvat, Tero Mustosen tiedepohjaiset tekstit ja Juhana Nyrhisen ääniteos käyvät perinnetiedon, maantieteen ja taiteen välistä vuoropuhelua. Näyttelyn keskeiset teemat ovat luontosuhde, metsäperinteet ja ihmisen vuosisatainen aika havumetsävyöhykkeellä.
Kuvassa näkyvä metsä on kuvattu aukolla, joka on Rantajärven ja Saarijärven välissä. Kuva: Kaisu Häkkänen.
Kaisu Häkkänen on valmistunut kuvataiteilijaksi hollantilaisesta taidekoulusta, ja työskentelee tällä hetkellä Punkaharjun Putikossa. Hän pyrkii keräämään teostensa materiaalin niin läheltä kuin mahdollista, aivan tavallisesta itäsuomalaisesta hakkuuaukkoisesta metsästä. Häkkäsen neulanreikäkameralla tehtyjä kuvateoksia on ollut esillä yksityis- ja yhteisnäyttelyissä niin Suomessa kuin ulkomailla.
- Olen miettinyt paljon jatkuvaa muualle menemisen tärkeyttä. Olen itsekin kerännyt aiemmin teosten kuvamateriaalin jostain muualta ja matkustanut Venäjälle, Pohjois-Norjaan ja Huippuvuorille. Mutta onko lopulta aidosti kiinnostavaa matkustaa paikkoihin, jotka ovat itsestään selvästi ainutlaatuisia? Hakiessamme luontoelämyksiä valikoimme henkeäsalpaavat näköalapaikat ja luontomuistomerkit kuluttaen ne nopeasti loppuun. Suoja-aidatkaan eivät pidättele, koska kuva on otettava sieltä, mistä saadaan paras. Luonnosta on tullut elämystehdas, vaikka sillä olisi meille kerrottavaa muillakin kuin visuaalisesti häikäisevillä ominaisuuksillaan.
Häkkäsen tavoitteena on ollut löytää yllätyksettömästä lähiluonnosta eksoottisia piirteitä ja tuoda ne esille maisemaa julistavalla tavalla. Hän kuvaa neulanreikäkameralla, jonka pitkä valotusaika häivyttää maiseman toiminnallisuuden. Kaikki liikkuvat kohteet jäävät kuvasta pois. Voikin ajatella, ettei kuva ole sellaisenaan valmis. Se on tapahtumaton ja tapahtumat ovat katsojan mielikuvien varassa.
Boreaaliset sivilisaatiot -näyttelyn tekstit ovat Tero Mustosen käsialaa. Mustosen tekstit tai pikemminkin runot, pohjautuvat keskusteluihin, joita on käyty nuotalla, nuotiolla, saunassa, poroleirillä... Runoissa esiintyy mm. Kolesov, Mustosen paras evenki-ystävä, poromies, joka riisti oman henkensä vastauksena heidän metsänsä jyräämiseen Putinin megaprojektien vyöryessä Etelä-Jakutiaan. Runojen taustalla on myös vuosia kestänyt ystävyys ja työkumppanuus Siperiassa asuneen, eveeni (lamuutti)-kansan pitkäaikaisen johtajan, Vasili Robbekin kanssa. Robbek kutsui Lumimuutoksen, eli Mustosen luotsaaman osuuskunnan mukaan ilmastonmuutostutkimukseen Sahan tasavaltaan, eli Jakutiaan 2004. He tekivät töitä yhdessä n. 2010 vuoden paikkeille, jolloin Vasilii valitettavasti menehtyi.
Pohjois-Karjalassa Selkiellä asuva Mustonen on työskennellyt Alaskassa, Islannissa, Kanadassa, Siperiassa, Grönlannissa sekä Suomen ja Saamelaisalueen kylissä. Hän on YK:n ilmastopaneeli IPCC:n pääkirjoittaja (LA AR6). Keväällä 2023 Mustoselle myönnettiin Goldman-palkinto. Mustonen on julkaissut laajasti esimerkiksi Science-, PNAS-, ja One Earth -tiedelehdissä, mutta kirjoittanut myös runoa, proosaa ja kuunnelmia sekä ollut mukana dokumenttielokuvatuotannoissa.
Juhana Nyrhisen ääniteoksessa lähestytään boreaalisia sivilisaatiota kädentaitojen ja käytettävän materiaalin kautta. Ilman käsistään kätevää ihmistä on hankala kuvitella yhteiskunnan kehitystä.
- Materiaalin työstäminen sisältää monenlaisia ääneksiä, jotka ovat kaikuja sivilisaatiomme kerroksista. Mukaan mahtuu kaunista ja rujoa maisemaa, ja kuulokuva on alati muuttuva. Lopulta kuulemme sen mihin kohdistamme mikrofonin. Tätä teosta varten olen äänittänyt maisemaa, soittimia sekä digitaalisia laitteita, Nyrhinen kertoo.
Yksi Nyrhisen materiaaleista on koivu. - Koivu on elegantti puu. Tuohi on materiaalina poikkeuksellinen, ja näillä leveysasteilla olemme osanneet käyttää sitä monipuolisesti hyödykkeissä ja asumusten rakenteissa. Tuohelle olemme kirjoittaneet vanhimpia säilyneitä viestejä. Rapapalli on tuohesta punottu pallo, jota on käytetty niin verkonpainona kuin leikeissä ja soittimena. Teoksessa olen laittanut sen kisaamaan rapistelevien hiirten kanssa ja myllertämään metsäkoneen rinnalla.
Juhana Nyrhinen asuu Kurussa metsän keskellä, ja on rakentanut perinnesoittimia jo 20 vuotta. Aktiivisia ja kiertäviä yhtyeitä hänellä on ollut useita, hän on esiintynyt neljällä eri mantereella ja on mukana 19 äänijulkaisussa. Nyrhinen on rakentanut soittimistaan myös erilaisia installaatioita, joita on ollut esillä useissa taidenäyttelyissä.
Näyttely sisältyy myös Savonlinnan kansainvälisen luontoelokuvafestivaalien (SINFF) oheisohjelmistoon. Festivaali järjestetään Savonlinnassa 17.–20.8.2023.
Boreaaliset sivilisaatiot, 18.8.–1.10.2023, Riihisaari – Savonlinnan museo.
