Carl Knifin sooloteos leikkaa suoraan kasariin. Tunnelma ja maailma ovat lainaa menneisyydestä, nesteessä kelluvat kuvat muistuttavat ajankuvasta ja tilanteista. Kuvastolla ei mässäillä, eikä se ole pölyistä, saati ummehtunutta, vaan sitoo historian osaksi henkilökohtaista tarinaa. Tanssiteos sisältää paljon materiaalia ja puhetta, pysyen silti ehdottomasti tanssiteoksena, liikkeellisenä kertomuksena.
Carl Knif Company, I address you, 2024. Kuva: Yoshi Omori
Knif on luonnollisesti soolossaan ainoa tanssija, mimiikan ja muiden näyttämöllisten elementtien avulla hän tuo lavalle muitakin henkilöitä, kuten opettajansa, vaihtaen roolia ja käyden vuoropuhelua. Lähelle yleisöä tullessaan hän puhuu kuin puhuisi juuri sinulle katsojana, osoittaen sanansa henkilökohtaisesti, tekee mieli vastata, ja hui, osallistua.
Katsomiskokemustani värittävät nuoruusvuosieni muistot aidsiin liittyneestä uutisoinnista, pelottelusta ja stigmatisoinnista. Työskentelin alalla, jossa kohdattiin Suomen ensimmäisiä sairastuneita ja heidän kanssaan työskentelemään valittiin vanhempia työntekijöitä. Koska nuorempia haluttiin suojella mahdolliselta tartunnalta…Ja kuinka erilainen olikaan suhtautuminen
1990-luvulla Lontoossa, jossa aiheen tiimoilta järjestettyyn seminaariin ja gaalaan osallistuivat oikeutetusti myös diagnoosin saaneet, asiantuntijoina.
Muistoni siivittivät siis odotuksia teoksen estetiikasta. Knif onnistuu kuitenkin luomaan visuaalisen kuvaston, ilman banaalia teatraalisuutta, joka on silti raadollinen ja tosi. Luonnollisuus ja pakottomuus ovat läsnä jokaisessa kohtauksessa. Miltä teos näyttää ilman henkilökohtaista yhteyttä, olisi mielenkiintoista tietää. En valitettavasti päässyt osallistumaan tekijäkeskusteluun,
jotta olisi voinut kuulla mitä kysymyksiä teos nuoressa yleisössä herättää. Maailma on kuitenkin 2020-luvulla toisenlainen. Onneksi.
Tilallisuus, tilan ja elementtien yhdistäminen on yksi Carl Knifin koreografisista vahvuuksista. Esineet ovat osa kokonaisuutta, ne palvelevat ydinteemaa ja niiden käyttö rytmittää teosta. On
tasoja, on taitavaa lavan hyödyntämistä, dynaamisia ja oivaltavia ratkaisuja. Naamio toimii, samoin kuin riisuutuminen symbolina kasvutarinalle, aikuistumiselle, itsen löytymiselle ja rohkeuden
kasvamiselle. Knif näyttää ne teoksessaan maltilla, kohteliaasti, ei alleviivaten, ei melskaten. Teossivuilla suositellaan lukemaan käsiohjelma ennen teoksen kokemista, luin teoksen tekstiosuudet, senkin koin turhaksi. Teos puhuttelee mielestäni ilman ennakointia.
Mervi Leivo
Carl Knif Company
I address you
Tanssin talo, Pannuhalli, 25.4. (ensi-ilta)
Ohjaus, koreografia, tanssi, tekstit: Carl Knif
Valosuunnittelu, lavastus: Jukka Huitila
Äänisuunnittelu ja musiikki: Janne Hast
Pukusuunnittelu: Karoliina Koiso-Kanttila
Puvun ja naamion toteutus: Nina Ukkonen
Tuotanto: Carl Knif Company (Marjo Pyykönen, Essi Brunberg, Otto Björkman)
Käsiohjelma: Susanna Raunio
