Sisustusarkkitehti Antti Nurmesniemi (1927–2003) ja tekstiilitaiteilija Vuokko Nurmesniemi, os. Eskolin (s.1930) ovat molemmat luoneet merkittävän kansainvälisen uran omilla aloillaan. Designmuseon näyttely keskittyy Nurmesniemien yhteiseen elämään ja molempien työuraan aina 1950-luvulta 2000-luvulle saakka.
Kuva: Antti Nurmesniemen arkisto
– Nurmesniemien yhteisestä elämästä muodostui vuosien mittaan iso osa suomalaista muotoilun historiaa. On oikeastaan hämmästyttävää, ettei heidän tuotantoaan ole ennen esitelty yhdessä. Vuokko Nurmesniemellä on ollut huoli Antti Nurmesniemen muotoiluperinnön häviämisestä ja onkin totta, että moni merkittävä alkuperäinen Antin suunnittelema sisätila on vuosien saatossa tuhoutunut tai purettu. Vuokon ehkä tunnetumpien töiden lisäksi näyttely esitteleekin useita Antin keskeisiä töitä, joita varsinkaan nuorempi sukupolvi ei välttämättä tunne, kuraattori Harry Kivilinna kertoo.
Vuokko ja Antti tapasivat opiskelujen merkeissä ja avioituivat vuonna 1953. Antti Nurmesniemi pyöritti vuodesta 1956 omaa suunnittelutoimistoaan. Vuokko Nurmesniemi perusti oman yrityksensä Vuokko Oy:n Marimekosta lähtönsä jälkeen vuonna 1964.
Vuokko ja Antti erosivat toisistaan sekä työskentelytavoiltaan että persooniltaan. Antin työskentely oli kurinalaista suunnittelua, joka liittyi sisustussuunnitelmiin, työpiirroksiin ja teollisen suunnittelun projekteihin, jotka vaativat työsuunnitelmien dokumentointia. Vuokon työ oli luovempaa ja itsenäisempää ja vaikka työllä oli hyvin selkeä päämäärä, ei dokumentointia tehty samalla tavalla. Esimerkiksi luonnoksia tehtiin todennäköisesti vain yrityksen mallimestaria varten, eikä niitä ole säilynyt muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta. Sen sijaan lopullisia tuotteita, vaatteiden mallikappaleita, Vuokko Nurmesniemi taltioi uskollisesti kaikista tekemistään vaatekokoelmista. Lähes kaikki tässä näyttelyssä esillä olevat vaatteet kuuluvat Designmuseon Vuokko-kokoelmaan, joka koostuu yli tuhannesta vaatekappaleesta.
– Antti oli ajattelija, kun taas Vuokko on enemmän tekijä. Antti oli tärkeä vaikuttaja muotoilun kentällä, joka herätteli alaa pohtimaan filosofisempia kysymyksiä muotoilun tehtävästä. Hänen laajaan verkostoonsa kuului päättäjiä sekä teollisuuden ja pankkialan keskeisiä henkilöitä. Vuokon tapa elää taas on intuitiivisempi, jossa luovuus on keskeinen tekijä. Merkittävää oli, että Antti ja Vuokko eivät juurikaan vaikuttaneet toistensa työhön. Kumpikin meni omalla tahollaan, ylipäätään elämä oli hyvin työkeskeistä. Työ toi molempien elämään rikkautta ja sisältöä, laajan sosiaalisen piirin sekä valtavasti matkoja, Vuokko Oy:n toimitusjohtaja Mere Eskolin kuvaa.
Antti ja Vuokko Nurmesniemi toteuttivat suuren unelmansa, kun yhteinen ateljeekoti valmistui Kulosaareen vuonna 1975. Talo oli erityisesti Antti Nurmesniemen taidonnäyte ja siellä kestittiin vieraita ympäri maailmaa. Vuoden 1964 Triennaalin ja Artekin näyttelyiden sekä muutamien huonekalujen lisäksi talo on merkittävin paikka, jossa pariskunnan yhteinen kädenjälki näkyy.
– Nurmesniemet olivat julkisuudessa tunnettu muotoilijapariskunta, he esiintyivät hyvän ja kestävän muotoilun puolestapuhujina. Antti Nurmesniemi oli oman aikansa yksi merkittävin muotoiluvaikuttaja ja Vuokko Nurmesniemi on vuosikymmeniä puhunut hyvän ja kestävän suunnittelun puolesta sekä toteuttanut sitä erityisesti omassa yrityksessään. Molempien suunnittelufilosofia ja tuotteet ovat kestäneet hämmästyttävän hyvin aikaa, toteaa Harry Kivilinna.
Vuokko Nurmesniemi
Tekstiilitaiteilija ja keraamikko Vuokko Nurmesniemi (12.2.1930-) on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu muotitaiteilija. Hän opiskeli Taideteollisen oppilaitoksen keramiikkaosastolla, mutta innostui Armi Ratian myötävaikutuksella vaatesuunnittelusta. Vuokko palkattiin Marimekkoon vuonna 1953. Marimekon vaatesuunnittelijana hän toimi vuosina 1953–1960, jolloin Marimekko teki kansainvälisen läpimurtonsa. Hänen klassisimpiin töihinsä kuuluu Jokapoika-paita (1956), joka on ollut tuotannossa yli 60 vuotta. Jokapoika-paita on yksinkertaistettu versio perinteisestä miesten kauluspaidasta, mutta siitä tuli heti suosittu vaate myös naisten keskuudessa. Vuonna 1964 hän perusti oman Vuokko-yrityksensä, jonka myymälä toimii yhä Korkeavuorenkadulla. Taiteen akateemikon arvonimen hän sai vuonna 2007 ja hän on Taideteollisen korkeakoulun kunniatohtori. Vuodesta 2019 alkaen Vuokko Oy:tä on vetänyt Vuokon veljentytär, Mere Eskolin.
Antti Nurmesniemi
Sisustusarkkitehti ja teollinen muotoilija Antti Nurmesniemi (1927–2003) osallistui muun muassa Helsingin metron suunnitteluun. Hän ja teollinen muotoilija Börje Rajalin (s. 1933) suunnittelivat yhdessä Helsingin metrovaunut. Tunnusväriksi valittiin oranssi, joka näkyy yhä paitsi metrovaunujen penkeissä, myös metroon ohjaavissa merkeissä pääkaupunkiseudun kaduilla. Antti Nurmesniemi palkittiin arvostetulla Pro Finlandia -mitalilla vuonna 1964. Nurmesniemi opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa vuosina 1947–1950. Hän perusti oman sisustustoimistonsa vuonna 1956. Nurmesniemen suunnittelemien esineiden ja sisustusten määrä on ainutlaatuisen laaja. Huonekalujen lisäksi hänen töistään yleisesti tunnettuja ovat myös emaloitu kahvipannu Pehtoori ja valurautapadat. Hänen viimeisin suunnittelutyönsä oli Kantaverkko Finngridin toteuttamat sähkönjakelun maisemapylväät vuosina 1995–1998.
