Ateneumin taidemuseossa nähdään 5.4.–25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin (1863–1937) koko uraa käsittävä näyttely. Kokonaisuus esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle sekä suomalaisuudelle. Monipuoliset luontokuvaukset saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa.
Eero Järnefelt: Saimi kedolla (1892), talletus, Järvenpään taidemuseo. Kuva: Järvenpään taidemuseo
Järnefelt pyrki tavoittamaan teoksiinsa olennaisen
Eero Järnefeltin taide kumpuaa hänen sukunsa kiinnostavasta kulttuuritaustasta, ja sitä leimaa olennaisten piirteiden tavoittaminen yhtä lailla luonnosta kuin ihmisistä. Taiteilija osasi kuvata aiheitaan yksityiskohtaisen tarkasti, herkän tunnelmallisesti ja juhlavan monumentaalisesti.
Näyttely valottaa Järnefeltin maisema- ja ihmiskäsityksen eri puolia. Se tuo tietoa myös Järnefeltin suvusta, hänen perheestään, opintomatkoista, kotioloista Tuusulanjärven Suvirannassa ja hänen taiteensa liittymisestä aikansa suomalaisuusajatteluun.
Järnefeltin maalaukset luonnosta ja maisemat Kolilta saavat pohtimaan, onko taiteilijan 1800- ja 1900-luvuilla kuvaamaa luontoa enää olemassa – ja mikä on suhteemme luontoon ja maisemiin tänä päivänä. Taiteilijan teoksissa samanarvoisen kohtelun saavat niin komeat vaaramaisemat kuin vesileinikin ja rentukan herkät yksityiskohdat.
Eero Järnefelt, Tekla Hultinin muotokuva (1905), kokoelma Antell. Kuva: Kansallisgalleria/Ateneumin taidemuseo
Järnefelt tunnetaan myös aikansa merkkihenkilöistä tekemistään muotokuvista. Mukana ovat esimerkiksi kiinnostavat muotokuvat toimittaja, tohtori ja kansanedustaja Tekla Hultinista sekä vankien ja vähäosaisten auttamiseen elämänsä omistaneesta Mathilda Wredestä.
Näyttelyssä on myös lasten kanssa vieraileville suunniteltu reitti, joka herättelee katsomaan teoksia ja keskustelemaan niistä lasten näkökulmasta.
Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Timo Huusko. Suurin osa teoksista on peräisin Kansallisgallerian kokoelmasta, mutta mukana on myös runsaasti lainoja muista museoista ja yksityiskokoelmista. Esillä on yli 200 teosta.
Näyttelyn yhteydessä suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi julkaistava näyttelyluettelo tuo esiin uutta tietoa ja tutkimusta Järnefeltin suvusta, perheestä, matkoista ja hänen kotioloistaan Suvirannassa. Kirjan on toimittanut Ateneumin amanuenssi Hanne Selkokari ja sen kirjoittajia ovat Timo Huusko, Anna-Maria von Bonsdorff, Julia Donner, Teemu Keskisarja, Minna Maijala, Tutta Palin ja Hanne Selkokari.
Suvun vaikutus suomalaiseen kulttuurielämään oli valtava
Näyttelyssä voi tutustua myös Järnefeltiin perheeseen ja lähisukuun, joiden vaikutus 1800- ja 1900-lukujen vaihteen taiteeseen ja kulttuuriin oli valtava. Järnefeltin sisarukset, kriitikko Kasper, kirjailija Arvid, muusikko Armas sekä myöhemmin Jean Sibeliuksen puolisona tunnettu Aino muistetaan paitsi kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin tekijöinä, myös osana laajempaa kulttuuritoimijoiden verkostoa.
Eero Järnefeltin isä Alexander Järnefelt otti suomalaiskansallisen liikkeen kehittämisen elämäntehtäväkseen. Äiti Elisabeth Järnefelt muistetaan erityisesti kirjallisesta salongistaan, jonka tunnetuin osallistuja oli Juhani Aho.
