Elias Lönnrotin kirjeenvaihdon tieteellinen digitaalinen editio on valmis. Se sisältää vapaasti verkossa 2 960 Lönnrotin kirjoittamaa ja 3 280 vastaanottamaa kirjettä vuosilta 1828–1884.
Elias Lönnrotin kirjeenvaihto avaa näkymän 1800-luvun keskeisten vaikuttajien työhön, ajatteluun ja verkostoihin. Elias Lönnrotin (1802–1884) laajaan tuttavapiiriin kuului suuri osa suomenmielisestä oppisivistyneistöstä. Edition julkaiseminen päättää nyt yli kaksi vuosikymmentä jatkuneen toimitus- ja digitointityön.
Kuva: kalevalaseura.fi
Suomessa elettiin vuonna 1831 keskellä kolerapandemiaa. Kirjeenvaihdossaan lääkärinä toiminut Lönnrot kuvaa elämää pandemian keskellä ystävilleen ja kollegoilleen.
Kuulumisia koleran keskeltä:
R. Y! Täällä on tähän asti ollut niin paljon tekemistä Choleran kanssa, etten ole ennen kyennyt kirjoittamaan, vaikka useinkin olisin toivonut. Heti Helsinkiin päästyäni jouduin minä toimittamaan Lääkärin virkaa Sandvikin Lasaretissa, jossa oli 40 vuodetta Cholera tautisia varten. Pian täytettiin nämä siat, niin että, ennenkuin toinen 20 sairasta vastaanottava Lasaretti saatiin valmistetuksi Kruunuhakaan, jo muutamia piti maata lattiallakin. – Ensimmäinen yli-Lääkäri täällä Sandvikissa oli Prof. Ursin. Hään anto Sairaille joka toinen tiima grij Wismathoxidia ja välittiimat vuorottain Tinct. Opii gttxv. Siitä parannuskeinosta ei ollut suurta apua. Likimiten kaikki kuolivat, mutta oli myös alusta-alkain paljon kiivaampi tautikin kuin sitte. Ursini, joka oli itse tulla sairaaksi, otti pian eron päälääkärin virasta, josta ajasta Törngren itse rupesi käymään täällä kahdesti päivässä. Hän anto sairaan ensin olla lämpimässä vedessä (vesisaunassa) niinkuin Ursinikin, mutta suonta hän ei antanut avata usealta niin kuin Ursini teki jokaisen kanssa.
Elias Lönnrotin kirje Samuel Roosille 27.9.1831
Lönnrot kirjoittaa mellakoista, jotka syntyivät, kun ihmiset luulivat koleralääkkeiden olevan myrkkyä:
Ajat ovat aivan surulliset – Kuus vikkoa olen ollut sodassa Cholerata vastaan, ensin likimiten kuukauden kaupungissa, nyt yli puolen maalla. Mitäs silloin Lääkäristä on, kuin ihmiset pelkäävät saavansa häneltä myrkkyä! Myrkyttämisen huuto nostettiin ensin Venäjällä. Syystä eli syytä sanottiin Puolalaisten palkanneen Juudalaisia myrkyttämään kaivoja ja ruoka-aineita Venäjän maalla. Jos jotain voittoa tästä huudosta oli sen kautta että Venäläiset äkistyivät kiivammaksi Puolalaisia vasten, niin on se saattanut paljo enemmin vahinkoa. Pietarissa nousi kapina kansan seassa, sairasten makohuoneet revittiin rikki, lääkärit paiskattiin alas akkunoista ja itellä Esivallalla oli työtä saada kansaa hillityksi. Täällä alkunsa saanut levisi myrkyttämisen huuto Choleran kanssa muihin maihin. Salmilla polttivat nimismiehen, joka jakasi lääkkejä Cholera-tautisille. Täällä Helsingin ympäristöllä on kansa yhtä villitty. Wiimein määrättiin minä Sibbon pitäjään Cholerata seisahtamaan. Jo edellepäin oli sinne lähetetty tavallisia lääkkeitä. Koettaaksensa, jos ne ei olisi myrkkyä, syötettiin niitä katille. Ynnä muiten oli katille myös annettu oksenuspulveria, josta se oksensi itsensä kuoliaksi. Tästä pääteltiin kohta että nimitetty pulveri oli myrkkyä.
Elias Lönnrotin kirje Anders Fabian Neoviukselle tai Samuel Roosille 8.10.1831
Elias Lönnrotin kirjeenvaihto on tärkeä lähde 1800-luvun oppi- ja kulttuurihistoriaan sekä folkloristiikan, kirjallisuuden ja kirjeenvaihdon kulttuurin tutkimukseen. Suuri kaksikielinen korpus kertoo kolerakuvausten lisäksi vanhan kirjasuomen muokkaamisesta nykysuomeksi, Lönnrotin tutkimusmatkoista, Kalevalan syntyvaiheista sekä oppineiston arjesta.
Elias Lönnrotin kirjeenvaihto on toteutettu avointa tiedettä ja digitaalisten ihmistieteiden tutkimusta ajatellen. Kaikki data, niin kuvat, transkriptiot kuin metatiedotkin, ovat vapaasti ladattavissa koneluettavina tiedostoina. Tutkijat ja tutkimuslaitokset voivat halutessaan jatkojalostaa dataa omia tutkimuskysymyksiänsä parhaiten palvelevaan muotoon.
Digitaalisen edition on toteuttanut SKS:n tutkimusosaston ohjelmistokehittäjä, FT Maria Niku.
http://lonnrot.finlit.fi/omeka/
