Tein neitsytmatkan Ristiinan kesäteatteriin. Aattelin, että jos kerran Mikkeliinkin, niin miksi ei sitten Ristiinaan. Pyysin ystävän mukaan ja ei kun kohti Ristiinaa.
Hän oli heti ihan haltioissaan siitä, miten kaunista seutua, ihan jopa, että josko voisi sieltä töitä alkaa hakea! Kesäteatterin sijainnin olin jo aikaisemmin bongannut, joten ajoin paikalle kuin kotiin.
Ristiinan kesäteatterissa menee nyt Elias, rakastettuni. Kantaesitys, minkä on tositapahtumiin perustuen käsikirjoittanut Tanja Puustinen-Kiljunen, ohjauksesta vastaa Kössi Kanto.
Esitys lähtee heti hyvin käyntiin, kun ollaan vanhan Sylvi-mummon luona. Tulee hienosti esiin se, että tyttären kanssa ei olla läheskään niin läheisissä väleissä kuin tyttärentyttären. Sylvi on lähdössä Eliaksen matkaan ja kertoo oman tarinansa lapsenlapselleen Annalle. Päivi Orava on ihana Sylvi-mummo, jolla on sana hallussa ja Enni Suutari tekee Annan roolista juuri sellaisen uskottavan nuoren osan, jolle se isovanhempi on tärkeä.
Pääosin näytelmä etenee kuitenkin ajassa, jolloin Elias ja Sylvi olivat nuoria. Elämänsä kynnyksellä olevia ihmisiä, joiden tielle sota syttyi. Pojat joutuivat rintamalle ja tytöt värväytyivät lotiksi. Nuorilla on se nuoren energia ja usko tulevaisuuteen, riiataan ja huumoria piisaa. Pidetään yhtä. Tarinaa siivittävät ihanat vanhat nostalgiset laulut, joiden mukana halusi itsekkin laulaa, anteeksi, jos vähän välillä innostuin.
Ensimmäinen puoliaika onkin iloittelua, hauskaa ja huumorin sävyttämää menoa. Elias vokottelee nuorta Sylviä. Sota on jo alkanut, mutta lysti on edelleen läsnä. Vesa Partanen on niin onnistunut Elias, aina alusta loppuun asti, että hän nousi ehdottomasti meidän suosikiksi. Sanni Antinniemi tekee raikkaan roolin nuorena Sylvinä, kuin suoraan vanhasta kotimaisesta elokuvasta.
Sotakaverit ovatkin sitten ihan oma lukunsa. Todella hupaisaa kuvausta rintamalta ja erilaisista sotamiehistä. Meinas ihan tulla mieleen Tuntematon sotilas.
Elias, rakastettuni ei ole mikään ihan tavallinen sotatarina, vaan koskettava kertomus siitä, kun joku häviää rintamalta. Mikä oli Eliaksen kohtalo, se selviää, menemällä katsomaan tätä näytelmää, joka riipaisee syvältä. Eliaksen ystävää, kuin veljeä, esittää Topi Vänttinen.
Ristiinan kesäteatteri otti meidät ja me se! Olen vakuuttunut, että meistä tuli nyt niitä, jotka palaamme aina uudestaan, Kaikki puitteet, palvelu, paikka ja esitys oli täydellistä ja toivon, että mahdollisimman moni löytää tiensä Ristiinaan ja sen kauneimpaan kesäteatteriin!
Kuvat: Lotta Tuominen
