Kuvanveistäjä Emil Wikströmin syntymästä tulee tänä vuonna 150 vuotta. Juhlavuosi käynnistyy Turun taidemuseosta, jossa näyttely Kiveen kätketty kauneus jatkuu huhtikuun lopulle.
Emil Wikström (1864–1942) tunnetaan erityisesti pronssiin valettujen ja kiveen työstettyjen julkisten monumenttien veistäjänä sekä suomalaiskansallisen kuvaston luojana. Taiteilijan syntymän 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi järjestettävässä näyttelyssä keskitytään erityisesti Wikströmin vapaisiin veistoksiin, joissa hän käytti materiaalina pronssin ohella marmoria
Anna-Liisa v. 1906. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Vesa Aaltonen
Turkulaistaustainen Wikström nousi 1800-luvun lopulla Suomen taiteen kultakauden suosituimmaksi kuvanveistäjäksi.
Wikströmin ura nousi lentoon hänen voittaessa Säätytalon julkisivun koristamiseksi järjestetyn kilpailun 1893.
Emil Wikström Visavuoren ateljeessaan v. 1913. Kuva: Visavuoren arkisto
Wikströmin realistinen, ammattitaitoinen ja aatteellinen tyyli miellytti erityisesti suomalaiskansallisten aatteiden tukijoita. Vaatimattomista oloista lähteneessä Wikströmissä yhdistyi suomalainen kansanmies ja Pariisista vaikutteita saanut herrasmiestaiteilija.
Hevosenkesyttäjä v. 1919. Gösta Serlachiuksen taidesäätiö. Kuva: Vesa Aaltonen
Wikström, ystävien kesken Viika, rakennutti oman erämaa-ateljeensa Visavuoren Sääksmäelle. Naimisin mentyään Wikström veisti mielellään muotokuvia vaimostaan Alice Wikströmistä ja heidän kolmesta tyttärestään. Kansallisromantiikkaa ja realismia kannattanut taiteilija tekikin lukuisia romantisoituja nais- ja lapsiveistoksia, jotka tuovat esiin veistäjän herkemmän puolen.
Viattomuuden uni v. 1892. Turun taidemuseo. Kuva: Kari Lehtinen
Turussa 1864 syntynyt Wikström aloitti taideopintonsa Turun Piirustuskoulussa ja jatkoi opintojaan Helsingissä, Wienissä ja Pariisissa. Turkuun Wikström teki myös yhden ensimmäisistä julkisista tilaustöistään eli Säästöpankin julkisivun veistokset vuonna 1891.
Samana vuonna hän oli perustamassa kaupunkiin taideyhdistystä mm. Victor Westerholmin ja Elin Danielsonin kanssa. Vielä pois muutettuaankin hän toimi kaupungin taide-elämän hyväksi Turun Taideyhdistyksen hallituksen ja Turun taidemuseon teosostolautakunnan jäsenenä.
Näyttely Kiveen kätketty kauneus esittelee veistosten lisäksi joukon Wikströmiin liittyviä maalauksia. Samalla nämä Dora Wahlroosin, Akseli Gallen-Kallelan, Pekka Halosen ja Albert Edelfeltin teokset kertovat laajasta ja Pariisissa vahvistuneesta taiteilijaverkostosta, jossa Wikström toimi.
Näyttelyn teokset ovat Turun taidemuseon kokoelmien lisäksi lainattu julkisista kokoelmista ja yksityishenkilöiltä.
Näyttelyyn liittyy Wikströmin taidetta taustoittavaa oheisohjelmaa. Lauantaina 15.2. klo 14.00 FT, dosentti Liisa Lindgren valottaa Wikströmin julkista taidetta.
http://www.turuntaidemuseo.fi.
