Arkkitehti Elissa Aalto 100-juhlavuosi huipentuu marraskuussa julkaistavaan kirjaan, näyttelykiertoon Alvar Aalto-kaupungeissa ja syntymäpäivään 22.11.2022.
Elissa Aallon (1922–1994) kiehtova elämänpolku vei lapsuuden Kemistä arkkitehdiksi Aallon arkkitehtitoimistoon Helsinkiin, ja myöhemmin Alvar Aallon puolisona maailman metropoleihin. Alvar Aalto -säätiön tuottama, intendentti Mia Hipelin toimittama Arkkitehti Elissa Aalto -teos valottaa hänen vähän tunnettua henkilöhistoriaansa sekä taiteellista tuotantoa. Kirjan artikkelikirjoittajat ovat Mia Hipeli, Timo Riekko, Jonas Malmberg, Aila Svenskberg, Tommi Lindh ja Jussi Rautsi.
Alvar ja Elissa Aalto Maison Carrén olohuoneessa rakennustöiden loppuvaiheessa, 1959. Kuva: Alvar Aalto -säätiö
Ihmisenä iloinen ja nauravainen, arkkitehtina tarmokas ja määrätietoinen. Aikalaistarinat ja harvinaiset arkistomateriaalit tuovat esiin moniulotteisen, rikkaan henkilökuvan Elissa Aallosta. Alvar Aallon
oppuelämän puolison saavutukset ovat usein jääneet ensimmäisen aviopuolison, arvostetun arkkitehti Aino Aallon (1894–1949) varjoon. Intendentti Mia Hipeli luotaa Elissan elämänvaiheita ja persoonaa mm. säilyneen kirjeenvaihdon ja tarinoiden valossa. Elissa Aalto, alun perin Elsa Mäkiniemi, oli arkkitehti Alvar Aallon (1898–1976) aviopuoliso vuosina 1952–76. Hän oli myös arkkitehtitoimiston osakas 1958 lähtien, sekä toimitusjohtaja Alvar Aallon kuoleman jälkeen. Elissa Aalto jatkoi puolisonsa kesken jääneiden arkkitehtuuritöiden suunnittelua ja toteutusta omaan kuolemaansa 1994 asti.
Kirjan harvinainen lähdeaineisto; henkilökohtainen kirjeenvaihto, piirustukset, valokuvat ja muut dokumentit ovat Alvar Aalto -säätiön omasta arkistosta. Intendentti Timo Riekko nostaa esiin arkistojen kätköistä Elissa Aallon oman tuotannon, mm. rakennuspiirustuksia, luonnoksia ja valokuvia, joita ei ole aiemmin nähty julkisuudessa.
Yliarkkitehti Jonas Malmberg avaa artikkelissaan tekijyyden ongelmaa ja tutkijan haasteita löytää relevanttia lähdeaineistoa Elissa Aallon työn osuudesta, myös tunnetuissa kohteissa. Toimittaja Aila Svenskberg pohtii arkkitehti Elissa Aallon suhdetta muotoiluun ja sisustusarkkitehtuuriin mm. Artekin 1950-luvun painokankaiden ja autenttisena säilyneen yksityiskodin, Villa Hauta-ahon (1982) kautta.
Alvar Aalto -säätiön toimitusjohtaja Tommi Lindhin ja ympäristöneuvos Jussi Rautsin keskustelu syventää Elissa Aallon tärkeää roolia Aallon perinnön säilyttäjänä ja työn jatkajana. Jussi Rautsi työskenteli Arkkitehtitoimisto Alvar Aalto & Co:ssa Elissa Aallon johtajakaudella. Luvassa on rikkaita elettyjä muistikuvia ajalta, jolloin syntyivät arkkitehtitoimiston viimeiset työt, kuten Riolan kirkko ja seurakuntakeskus Italiassa (1966-80), Essenin oopperatalo Saksassa (1959, 1983–88), Paimion parantolan muutostyöt, sekä Finlandia-talon ja Viipurin kirjaston laajat korjaukset.
Arkkitehti Elissa Aalto
Toimittanut: Mia Hipeli
Kirjoittajat: Mia Hipeli, Timo Riekko, Jonas Malmberg, Aila Svenskberg, Tommi Lindh ja Jussi Rautsi
Käännökset Gekko Design
