Hannu Himanen on julkaissut kirjan Missä enkelitkin pelkäävät - hyökkäävä Venäjä ja Suomen turvallisuus. Kirjassa pohditaan Suomen ja Venäjän viimeaikaisia suhteita sekä ulkopolitiikan johtamisen ongelmia.
Kuva: Veikko Somerpuro
Ukrainan sodassa on kyse paljon enemmästä kuin Ukrainan kohtalosta. Se on taistelua maailmanjärjestyksen tulevaisuudesta. Käsillä on väkevä aikalaistodistus siitä, miten maailma muuttui parissa vuodessa Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Samalla muuttui suomalaisten käsitys omasta turvallisuudestaan. Tapahtui suomalainen Zeitenwende, historiallinen aikakausien murros.
Vladimir Putinille hyökkäys Ukrainaan palvelee laajempaa tavoitetta: hän haluaa palauttaa Venäjän etupiirin. Tähän visioon ei mahtunut Suomen jäsenyys Natossa, kuten Venäjä teki selväksi joulukuussa 2021. Kirja kysyy, miksi jatkoimme toiveajatteluamme sitkeästi viimeiseen asti.
Kirja kuljettaa lukijan Sauli Niinistön presidenttikauden loppusuoran läpi. Tarina on täynnä historian ironiaa: koko valtakautensa Nato-jäsenyyttä vastustanut poliitikko vei Suomen Natoon.
Esille nousevat ulkopolitiikan johtamisen ongelmat. Poliittinen eliitti antoi Niinistölle tilaa määritellä perustuslain tulkintaa. Valtansa rajoja laajentanut vahva presidentti loi ympärilleen hiljaisuuden kehän, joka kahlitsee keskustelua.
Suurlähettiläs emeritus, tietokirjailija Hannu Himanen teki ulkoministeriössä 40-vuotisen uran, joka huipentui suurlähettilään tehtävään Moskovassa 2012–2016. Aktiivisesti ulkopolitiikkaa kommentoiva Himanen on kirjoittanut teokset Länttä vai itää: Suomi ja geopolitiikan paluu (2017) ja Iloniemi – Eminenssi (2022).
