Serlachius-museo Gustafissa 4. helmikuuta avautuva näyttely Genesis tarjoaa vaihtoehtoisen näkökulman Mäntän tehdasyhteisön syntyyn. Taiteilijat Minna Henriksson ja Ahmed Al-Nawas nostavat esiin työläisten roolin ja toisaalta taloudelliset sekä ulkopoliittiset motiivit, jotka ohjasivat Serlachius-yhtiön johdon toimintaa.
Ahmed Al-Nawas ja Minna Henriksson, Genesis, 2022, ryijy. Kuva: Katja Tähjä
Genesis-näyttelyn lähtökohtana ovat olleet erityisesti Lennart Segerstrålen (1892–1975) seinä- ja kattomaalaukset Serlachius-museo Göstassa ja Gustafissa. Vuorineuvos Gösta Serlachiuksen luottotaiteilija maalasi Joenniemen kartanon kirjastoon teoksen Kirjallisuuden synty (1935). Serlachius-yhtiön pääkonttorin aulaa koristaa toisen kerroksen parveketta kiertävä Mäntän syntyhistoria (1937).
Segerstråle kuvaa Mäntän syntyhistorian vahvasti yhden miehen, G. A. Serlachiuksen toiminnan tuloksena. Minna Henriksson (s. 1976) ja Ahmed Al-Nawas (s. 1980) halusivat esittää vaihtoehdon tälle Serlachiuksen hiotulle sankaritarinalle. ”Meidän mielestämme tehdasyhteisön kehitys oli enemmän prosessi, johon kuului taisteluja ja neuvotteluja. Ristiriitojen ja kontrastien kautta syntyi kompromisseja”, näyttelyn kuratoineet taiteilijat kertovat.
Genesis-ryijy tarjoaa rinnakkaistarinan
Kahteen kerrokseen museossa levittäytyvän näyttelyn keskeinen teos on tuftattu Genesis-ryijy, joka on saanut vaikutteita Segerstrålen teoksista. Vaakatasossa esiteltävä ryijy on 8,60 metriä pitkä ja 2,40 metriä leveä, ja se kertoo Mäntän tehdasyhteisön tarinan työntekijöiden näkökulmasta. Ryijyssä työläisjoukot kokoontuvat ja punaliput liehuvat. Perinteistä naisten käsityötä edustava ryijy toimii myös materiaalinsa puolesta vastapainona Segerstrålen korkeakulttuurista ammentaville teoksille.
Näyttely käsittelee rohkeasti ja kriittisesti Serlachiusten taloudellisia ja ulkopoliittisia vaikuttimia. 1800–1900-lukujen vaihteessa ihailtiin koskemattomia kansallismaisemia, mutta samaan aikaan metsäyhtiöt – Serlachius muiden mukana – kilpailivat leimikoista ja ostivat yhä enemmän metsämaata. Aitona pelkona oli Suomen metsien hävittäminen.
Näyttelyssä tähän viitataan Serlachiuksen taidekokoelmasta valituilla metsäaiheisilla teoksilla, jotka edustavat eri aikakausia. Niiden yhteyteen on tuotu samoihin ajankohtiin liittyviä tekstejä, jotka ovat kannanottoja metsän säilyttämisen puolesta ja hakkuita vastaan.
Suur-Suomen geologiset perustelut
Nationalismi ja karelianismi synnyttivät 1900-luvun alkupuolella Suur-Suomi-ajattelun, jossa Suomen rajat piirrettiin kartoilla kauas Itä-Karjalaan. Paperipatruunoille tämä sopi hyvin, sillä heidän ajatuksissaan siinsivät Itä-Karjalan rajattomat metsävarat.
Näyttelyssä teemaa käsitellään geologi Wilhelm Ramsayn (1865–1928) luoman Fennoskandia-käsitteen kautta. Hän määritteli Fennoskandian geologiset rajat, jotka ylsivät Itä-Karjalaan ja toimivat perusteena myös Suur-Suomi-ajatuksille. Osia hänen keräämästään kivikokoelmasta on saatu lainaan näyttelyyn.
Näyttelyssä on esillä myös sarja Minna Henrikssonin linovedoksia, Works on Paper (2015–22), joiden keskeisenä aiheena on paperiteollisuus Suomessa sekä useiden teollisuusjohtajien poliittiset pyrkimykset vastustaa työläisten vasemmistolaista järjestäytymistä. Samaan aikaan johtajat edistivät ei-vasemmistolaista toimintaa työntekijöiden parissa. Suomi myös toimitti merkittäviä määriä paperia esimerkiksi apartheid-politiikkaa harjoittaneeseen Etelä-Afrikkaan.
