Suomen kansallisooppera ja -baletti kurkottaa kohti uutta aikaa, mutta juhlii myös mennyttä. Kansallisbaletti täyttää vuonna 2022 sata vuotta, joten kevät on suomalaisen tanssin juhlaa. Kauden oopperoiden joukosta löytyy myös harvinaisuuksia, ja koko ohjelmisto loistaa. Uutena ylikapellimestarina aloittaa Hannu Lintu Cavalleria Rusticanalla & Pajatsolla elokuussa.
Kansallisoopperan syksyn avaa 20.8. oopperahistorian tunnetuin tupla, Pietro Mascagnin Cavalleria rusticana ja Ruggiero Leoncavallon Pajatso. Damiano Michieletton ohjaus yhdistää nerokkaasti nämä kaksi oopperaklassikkoa, joissa kietoutuvat salattu rakkaus, mustasukkaisuus ja kosto. Palkittu tuotanto sai ensi-iltansa Lontoon Royal Opera Housessa 2015.
Cavalleria rusticanan & Pajatson esitykset johtaa ylikapellimestarina elokuussa 2021 aloittava Hannu Lintu. Hän johtaa kaudella myös kaksi muuta oopperaproduktiota, keväällä vuoroaan odottavat Billy Budd ja Salome. ”Siirtyminen Kansallisoopperan ja -baletin ylikapellimestariksi on yksi ammatillisen elämäni suurimpia käänteitä. Katson olevani siihen valmis vasta nyt”, Hannu Lintu toteaa uuden edessä.
Hannu Lintu. Kuva: Kansallisooppera ja -baletti
Kansallisbaletin syksyn ensi-iltana loistaa gladiaattori Spartacuksen tarina, joka nähdään 50 vuoden tauon jälkeen 1.10. Aram Hatšaturjanin kohottavasta musiikista ja vahvasta energiasta tunnettu baletti on saanut uuden raikkaan ilmeen. Lucas Jerviesin koreografia sekä Jérôme Kaplanin puvut ja lavastus vievät katsojat antiikin Roomaan nykyaikaisen suodattimen läpi. Orkesteria johtaa Philippe Béran.
Kevään ensi-illoissa tanssia Suomi-teemalla ja oopperamaailman harvinaisia herkkuja
Kansallisbaletin kevään ja samalla 100-vuotisjuhlavuoden avaa 15.1.2022 baletin jalokiveksikin kutsuttu Joutsenlampi. Teos saa koreografi David McAllisterin johdolla suomalaisille katsojille suunnatun uuden tulkinnan. Lumoa täydentävät Pjotr Tšaikovskin musiikki sekä kaunis visuaalinen maailma, jonka ovat luoneet puku- ja lavastussuunnittelija Gabriela Týlešová ja valaistussuunnittelija Kalle Ropponen. Orkesteria johtavat Matthew Rowe ja Benjamin Pope. Teoksella on pitkä historia Suomen kansallisbaletissa, joka esitti sen ensimmäisenä teoksenaan 17.1.1922.
Kuva: Kansallisooppera ja -baletti
Benjamin Brittenin harvoin nähty mestariteos Billy Budd koetaan nyt ensi kertaa Kansallisoopperassa, jossa se saa ensi-iltansa 28.1. Sykähdyttävä toteutus huokuu toisen maailmansodan aikaisen sukellusveneen klaustrofobista tunnelmaa ja sukeltaa syvälle ihmisyyden ytimeen. Annilese Miskimmonin Norjan kansallisoopperalle tekemä ohjaus vuonna 2019 oli hitti ensi-illastaan lähtien.
Jorma Elon uutuusbaletti Sibelius kertoo Aino ja Jean Sibeliuksen rakkaustarinan ja jatkaa Kansallisbaletin satavuotisjuhlaa 25.2. Jorma Elo on käynyt laajasti läpi Sibeliuksen tuotantoa löytääkseen teokseen sopivaa musiikkia. Mukana ovat myös häntä itseään eniten koskettavat sävellykset kuten viulukonsertto, viides sinfonia ja Finlandia. Lavastus- ja pukusuunnittelija Robert Perdziola on hakenut näyttävään lavastukseen innoitusta mm. Aino Sibeliuksen veljen Eero Järnefeltin maalauksista ja 1900-luvun alun Helsinki-kuvista. Orkesteria johtaa Olari Elts.
Kuva: Kansallisooppera ja- baletti
Salomen ensiesitys 1905 teki Richard Straussista hetkessä oopperasäveltäjän, jonka nimi oli kaikkien huulilla. Yksinäytöksinen teos on yksi väkevimpiä ja intensiivisimpiä oopperoita. Klassikon uudesta, vangitsevasta ohjauksesta vastaa Christof Loy, joka kuvailee teosta näin: ”Salome vie meidät matkalle, joka kyseenalaistaa sukupuolen ja seksuaalisuuden. Kuin Oscar Wilde kohtaisi Virginia Woolfin.” Orkesteria johtavat Hannu Lintu ja Lawrence Renes. Ensi-ilta Kansallisoopperassa 18.3.
Suomalaisen tanssitaiteen juhlavuoden kunniaksi esittelemme kolmen kotimaisen, kansainvälisestikin menestyneen huippukoreografin Johanna Nuutisen, Kenneth Kvarnströmin ja Tero Saarisen uutuusteokset. Nuutisen teoksessa Lauri Porran uusi sävellys ja Tuomas Norvion äänisuunnittelu luovat väkevät puitteet. Kvarnström puolestaan tutkii Maurice Ravelin Boléroa uudesta näkökulmasta, ja Saarinen löysi inspiraationsa Esa-Pekka Salosen sellokonsertosta. Kaikissa kolmessa teoksessa musiikki kuullaan Kalle Kuusavan johtaman orkesterin soittamana. Tripla: Made in Finland päänäyttämöllä 6.5.
Toukokuussa on tarjolla ilta täynnä draamaa ja loistoa. Koko Karita 18.5. tuo lavalle Suomen kuuluisimman oopperadiivan koko laajan tulkinnallisen skaalan. Ensin kuullaan Francis Poulencin säveltämä Ihmisen ääni, jossa yleisö myötäelää hylätyn naisen kohtalon melodramaattisena film noir -versiona. Väliajan jälkeen siirrytään toisenlaiseen tunnelmaan: luvassa on huikea show, jossa kuullaan mm. rakastettuja musikaaliklassikoita ja ikivihreitä hittejä. Ikioman maailmantähtemme Karita Mattilan ympärille luotu ilta nähdään Jussi Nikkilän ohjaamana kokonaisuutena. Esitykset johtaa Dalia Stasevska.
Kansallisbaletin kevät huipentuu toukokuussa. Juhlaviikolla 12.–14.5. ovat tarjolla kaikki päänäyttämön kevään ensi-iltateokset, Joutsenlampi, Sibelius ja Tripla: Made in Finland, peräkkäisinä iltoina. Kevätkauden päätteeksi 28.5. Kansallisbaletin satavuotisjuhlagaalassa nähdään katkelmia ikimuistoisista teoksista sekä huippuvieraita. Juhlavuosi tuo mukanaan myös monipuolista oheisohjelmaa niin Oopperatalossa, sen ulkopuolella kuin verkossakin.
Baletissa kolme Tšaikovskia ja kotimainen klassikko, oopperassa suursuosikin paluu ja komiikkaa
Nyt on oiva mahdollisuus nähdä kaikki kolme Tšaikovskin balettia samalla kaudella, kun Joutsenlampi saa seurakseen kaksi muuta. Yksi kaikkien aikojen rakastetuimmista baleteista, Prinsessa Ruusunen, palaa ilahduttamaan 21.8. Tuttu tarina lumotusta prinsessa Aurorasta, hyvistä ja pahoista haltijattarista sekä seikkailevasta prinssistä on parhaimmillaan tanssittuna. Balettisyksyn päättää kovasti odotettu Pähkinänsärkijä ja Hiirikuningas, joka kutsuu perheet joulutunnelmaan 24.11.
Karita Mattila. Kuva: Kansallisooppera ja -baletti
On oopperoita, ja sitten on Tosca: rajatonta rakkautta, viiltävää vihaa ja tunteita tulvivaa musiikkia. Ohjaaja Christof Loy toi vuonna 2018 Kansallisoopperaan henkeäsalpaavan version, jota ylistivät niin kriitikot kuin katsojat. Tosca tekee paluun 16.9., ja samalla tekee roolidebyyttinsä Toscana sopraano Camilla Nylund.
Andrew Lloyd Webberin suurmusikaali Oopperan kummituksen uusintaensi-ilta on 22.10. Ensimmäisellä esityskaudellaan 2015 kaikki yli 70 000 lippua myytiin loppuun jo ennen ensi-iltaa. Oopperan kummitus onkin yksi Kansallisoopperan suosituimmista esityksistä. Tällä kaudella tarina myös jatkuu: Andrew Lloyd Webberin kirjoittama Love Never Dies -jatko-osa kuullaan Kansallisoopperan päänäyttämöllä konserttiversiona vain kahtena iltana, 9.-10.11.
Romanttinen tarina nuoresta rakkaudesta sairauden varjossa on Kansallisoopperassa esitetyistä Verdin oopperoista suosituin. Nykyinen tuotanto on ollut ohjelmistossa jo vuodesta 1988 ja saanut liki 200 esitystä. La Traviata palaa näyttämölle 10.12. Violettan roolissa laulaa sopraano Tuuli Takala.
Saako oopperassa nauraa? Äveriään lesken naimahuolia käsittelevä operetti Iloinen leski ei syyttä ole maailman suosituin lajissaan. Franz Lehárin kupliva teos tarjoaa vanhan ajan glamouria, aateliston ilottelua, tarttuvia melodioita ja can-cania 11.2.2022. Myös Don Pasqualessa on naurua vaikea välttää. Kun tapoihinsa piintynyt Don Pasquale luulee löytäneensä ihannevaimon, käynnistyy tapahtumasarja, joka mullistaa hänen rauhaisan elämänsä. Yksi suosituimmista koomisista oopperoista viihdyttää katsojia jälleen 31.3.
Aleksis Kiven Seitsemän veljestä on koko Suomen tuntema tarina, joka vie Nurmijärven maisemiin, Jukolan veljesten edesottamusten keskelle. Alun perin vuonna 1980 Kansallisbaletille valmistunut Marjo Kuuselan koreografia Eero Ojasen musiikkiin on yksi suomalaisen balettiohjelmiston merkkiteoksista. Klassikko palaa näyttämölle 6.4. Nick Daviesin johtamana Kansallisbaletin satavuotisjuhlavuoden kunniaksi.
