Kävin taas Kotkassa. Kotkan teatterin Naapuri-näyttämöllä ja koska tykkään käydä siellä, niin tuli mieleen, millainen naapuri Kotka on kouvolalaiselle.
Jos Kouvolan teatteri on minulle se "kotiteatteri", niin Kotka on se naapuri ja millainen naapuri - ei se, joka pärryyttää lehtipuhallinta klo 6 la-aamuna, vaan se, joka pyytää kahville juuri silloin, kun sitä eniten tarviit. Eli, vähänkö ihanaa piipahtaa aina nauttimassa Kotkan teatterin kattauksesta.
Nyt oli vuorossa Buster Keaton - elämä ja teot! Olin juuri jäänyt lomalle ja viime hetkellä vielä hyllytin työpaikassani kirjoja. Välähdyksenomaisesti tajusin vasta kotona, että ei-hemmetti, Kari Hotakainen ja Buster Keaton, niinhän se oli, siellä niitä oli hyllyssä kaksin kappalein, olisin voinut vaikka vilkasta. Jos sytyttää aina myöhään, niin siitä ei voi kuin kärsiä. Vaan ei oteta niin tosissaan. Kotkan teatteri petrasi koko tarinan niin täysillä, että vieläkin on hyvä mieli.
Buster Keaton - minun lapsuuteni tv-ohjelmia, sillä kun elettiin aikaa ennen väritelevisiota, niin mustavalkoinen oli normaalia. Hahaa, se tyyppi, kun roikkui kellon viisareissa! Se nyt tuli mielee ja toki paljon muutakin, mutta miten se kaikki hänestä esitettiin Kotkassa ja Hotakaisen tekstin pohjalta, oli suuri elämys. Ohjauksen takana Miko Jaakkola, hiphei!
Vastassa oli sellainen triangeli, että kolmiloikkaa mentiin mennen tullen. Kolme heeboa vetää koko shown ja taustalla on Buster tai sen olonen tyyppi kuvissa. Skitta soi ja laulu raikasi, aina välillä. Sellaset piisit, että oikein sydämeen osui ja silmät hikosivat.
Mikkomarkus Ahtiainen on Buster ja paljon muuta, hän on talonmies, hän on valloittava ja ihastuttava, sellainen, jolla on karismaa ja saa katsojan ihastumaan ihan kaikkeen siihen, mitä hän esittää. Impro-osuus oli häkellyttävä! Laulu, soitto, olemus ja koko esiintyminen oli valloittavaa.
Mirka Mylläri, jonka ääntä olen aina ihaillut, miten ihanan matala ja hiukan käheä, mutta niin kaunis. Hänen osansa on olla mm. Buster Keatonin vaimo ja huh, mikä rooli. Kyllä lähtee! Jotenkin nautin siitä räväkkyydestä. Entäs sitten lauluääni, niin sekin oli juuri sitä, mikä imeytyi selkäytimeen. Niin ja ehkä sanomattakin selvää, että impro-osuus puri ku pakkanen!
Antti Leskinen - teatterin veteraani, joka on omimmillaan roolisssa kuin roolissa. Busterin isä ja Busterin poika ja ei tee heikkoakaan. Rimputelee kitaraa ja vetelee osansa, ne kaikki, ihan tosta noin vaan ja miten on katsomossa hauskaa ja viihdyttävää.
Buster Keaton -elämä ja teot, se on niin nauttittava esitys, että ylitti kaikki odotukseni. Ihanan sekavaa ja silti asiaa, mahtavaa musiikkia ja kaiken kaikkiaan sellainen kimara, mistä ei voi mitään puuttua, koska paikka paikoin se yllättääkin.
Kuvat: Niklas Malinen
