Hugo Simberg (1873–1917) oli suomalainen taidemaalari ja graafikko, mutta myös tuottelias valokuvaaja. Fokus-salin näyttelyssä Hugo Simbergin valokuvat ja taide nähdään taiteilijan valokuvia, grafiikkaa ja maalauksia rinta rinnan. Yhden salin näyttely juhlistaa taiteilijaa, jonka syntymästä on vuonna 2023 kulunut 150 vuotta. Näyttely on esillä 19.9.–17.12.2023.
Simberg-sukua Selkärannan uimahuoneella, 1904. Kansallisgalleria / Arkistokokoelmat. Kuva: Hugo Simberg
Kamera toimi taiteilijan apuvälineenä
Valokuvakamerasta tuli 1890-luvulla suosittu apuväline taiteilijoiden työssä myös Suomessa. Hugo Simbergin valokuvat ja hänen monipuolinen tapansa käyttää kameraa osana taiteen tekemistä ovat omaa luokkaansa. Tekniikkaa käyttivät Simbergin lisäksi esimerkiksi Akseli Gallen-Kallela ja Eero Järnefel
Simberg dokumentoi valokuvissa ympäristöään. Hän tallensi erityisesti suvun arkea Niemenlautan kesäpaikassa Säkkijärvellä lähellä Viipuria, sekä matkojaan niin Suomessa kuin ulkomailla. Hän käytti kameraa järjestelmällisesti myös maalaamisen apuvälineenä. Useimmat Simbergin valokuvat tuntuvat kuvaavan huoletonta kesänviettoa – taiteilijalla ei ollut käytössään salamavaloa, joten hän oli pitkälti riippuvainen valoisasta vuodenajasta.
Vuonna 1994 Valtion taidemuseon Kuvataiteen keskusarkisto (tänään Kansallisgallerian arkistokokoelmat) saivat taiteilijan pojalta Tom Simbergiltä merkittävän valokuvalahjoituksen, joka koostui lähes tuhannesta lasi- ja nitraattinegatiivista. Valtaosa negatiiveista on digitoituina Lähteillä-sivustolla.
Tutustu digitoituihin negatiiveihin:
http://www.lahteilla.fi/simberg/#fi/gallery/0/no-letter-artwork-otherContent
Esillä on muun muassa Haavoittuneeseen enkeliin liittyviä valokuvia
Kun tarkastellaan Simbergin laajaa grafiikan tuotantoa ja hänen valokuviaan rinnakkain, joissakin valokuvissa esiintyy täsmälleen samoja aiheita kuin grafiikan töissä. Simbergille onkin tyypillistä samojen aiheiden tutkiminen useilla eri tekniikoilla. Näyttelyssä nähdään muun muassa valokuvia, jotka ovat olleet apuna maalausten Haavoittunut enkeli (1903) ja Iltaa kohti (1913) suunnittelussa.
Yhden salin näyttelyssä on esillä rinta rinnan valokuvia, grafiikkaa sekä muutama maalaus, kuten yleisön rakastama Iltaa kohti. Haavoittunut enkeli -maalaukseen voi tutustua Ajan kysymys -kokoelmanäyttelyssä. Simberg-näyttelyn on kuratoinut Ateneumin amanuenssi Lene Wahlsten.
Mikä Fokus-sali?
Fokus-sali esittelee tiiviitä nostoja Ateneumin kokoelmien taiteilijoista tai teemoista. Fokus-sali sijaitsee museon toisessa kerroksessa Ajan kysymys -kokoelmanäyttelyn yhteydessä.
https://ateneum.fi/nayttelyt/ajan-kysymys/
