Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 04.11.2019

Iijoelta akatemiaan: tutkijat pohtivat Kalle Päätalon tuotantoa

Kalle Päätalo on ilmiö. Hän kirjoitti Suomen laajimman romaanisarjan ja kuvasi yhden miehen näkökulmasta lähes koko itsenäisen Suomen historian. Lisäksi Päätalo tallensi kirjoihinsa rehevää puhesuomea ja on maamme kaikkien aikojen luetuin kirjailija. 11. marraskuuta hänen syntymästään tulee kuluneeksi 100 vuotta. On aika laajentaa näkemystämme kirjailijasta, jonka kansa otti omakseen, mutta joka jakoi kriitikkojen näkemyksiä välistä jyrkästikin.

Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta järjestää Oulussa 8. marraskuuta monitieteisen symposiumin, jossa Päätalon tuotantoa tarkastellaan eri tieteenalojen näkökulmasta. Laajasta tuotannosta esittelevät havaintonsa niin suomen kielen, historian kuin lääketieteenkin tutkijat. Omasta isästä ja isoisästä tutkimuskohteena kertoo Päätalon jälkikasvu.  Arjen historia ja kansan kieli saavat tulkkinsa eri tutkijoiden esitelmissä. Yksilön kokemus maailman ja kotimaan myllerryksissä avautuu paitsi terapeuttisessa mielessä myös historiallisten tositapahtumien kautta. Kansankieli nousee esiin useassakin esitelmässä. Päätaloa on kiitelty koillismaalaisen murteen tallentamisesta, mutta hän tallensi Iijoki-sarjassaan hyvin tarkasti myös hämäläismurteita.  Päätalon tuotanto sisältää mittaamattomat määrät eri elämänalojen tietoa, kokemusta ja näkemystä. Kuvatuksi tulee kansanomainen lääkintä, työtavat tukinuitosta kerppuhaasion pystyttämiseen ja tietysti rakentaminen eri vaiheissaan. Miten tämä kaikki taipui kirjallisuudeksi, jota on käännetty muille kielille ja jonka pohjalta on tehty elokuvia? Mikä oli menestyksen resepti?  Akateemisen maailman tunnustus Kalle Päätalolle tuli vuonna 1994, jolloin Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta kutsui hänet kunniatohtorikseen.  Päätalo tutkijoiden silmin -symposium Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa perjantaina 8.11. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta järjestää symposiumin yhteistyössä Oulun kaupunginkirjaston kanssa. Kaupunginkirjasto järjestää Päätalo-juhlamatinean heti symposiumia seuraavana päivänä eli lauantaina 9.11.

Kuva: Päätalo instituutti/Professori Kalle Päätalon arkisto

 

Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta järjestää Oulussa 8. marraskuuta monitieteisen symposiumin, jossa Päätalon tuotantoa tarkastellaan eri tieteenalojen näkökulmasta. Laajasta tuotannosta esittelevät havaintonsa niin suomen kielen, historian kuin lääketieteenkin tutkijat. Omasta isästä ja isoisästä tutkimuskohteena kertoo Päätalon jälkikasvu.

Arjen historia ja kansan kieli saavat tulkkinsa eri tutkijoiden esitelmissä. Yksilön kokemus maailman ja kotimaan myllerryksissä avautuu paitsi terapeuttisessa mielessä myös historiallisten tositapahtumien kautta. Kansankieli nousee esiin useassakin esitelmässä. Päätaloa on kiitelty koillismaalaisen murteen tallentamisesta, mutta hän tallensi Iijoki-sarjassaan hyvin tarkasti myös hämäläismurteita.

Päätalon tuotanto sisältää mittaamattomat määrät eri elämänalojen tietoa, kokemusta ja näkemystä. Kuvatuksi tulee kansanomainen lääkintä, työtavat tukinuitosta kerppuhaasion pystyttämiseen ja tietysti rakentaminen eri vaiheissaan. Miten tämä kaikki taipui kirjallisuudeksi, jota on käännetty muille kielille ja jonka pohjalta on tehty elokuvia? Mikä oli menestyksen resepti?

Akateemisen maailman tunnustus Kalle Päätalolle tuli vuonna 1994, jolloin Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta kutsui hänet kunniatohtorikseen.

Päätalo tutkijoiden silmin -symposium Oulun kaupunginkirjaston Pakkalan salissa perjantaina 8.11. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Oulun yliopiston humanistinen tiedekunta järjestää symposiumin yhteistyössä Oulun kaupunginkirjaston kanssa. Kaupunginkirjasto järjestää Päätalo-juhlamatinean heti symposiumia seuraavana päivänä eli lauantaina 9.11.