Jälkielämä – Keskusteluja elävien kuolleiden kanssa -näyttämöteos toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston ja professori Johanna Sumialan johtaman monitieteisen ja -kansallisen, EU:n rahoittaman Digital Death -tutkimushankkeen kanssa. Osana tutkimusprojektia syntyy näyttämöteos Jälkielämä, jonka käsikirjoittaa ja ohjaa Joel Teixeira Neves. Näyttämöllä nähdään Kansallisteatterin ensemblen näyttelijä Pyry Nikkilä ja tutkija-koodari Anton Bergin tekoälyllä koodaama botti. Jälkielämä kantaesitetään Kansallisteatterin Maalaamosalissa 28.11.
Kuva: Anton Berg
Joel Teixeira Neveksen käsikirjoittama ja ohjaama Jälkielämä – Keskusteluja elävien kuolleiden kanssa pureutuu inhimillisen elämän peruskysymykseen – kuolemaan – tekoälyyn liittyvän teknologisen kehityksen näkökulmasta. Esitys sijoittuu maailmaan, jossa teknologiayritykset tarjoavat tekoälyyn perustuvia palveluja, joiden avulla kuolleesta omaisesta voidaan luoda alkuperäisen henkilön näköinen ja oloinen digitaalinen hahmo. Tekoälyn luomalle digitaaliselle läheiselle voi kertoilla päivän kuulumiset, suutahtaa pikkuasioista ja muistella hänen kanssaan yhteisiä hetkiä.
Näyttämöllä nähdään kaksi roolihenkilöä: puolisonsa onnettomuudessa menettänyt aviomies ja hänen kuolleen puolisonsa digitaalisesta jäljestä koodattu botti, Tina. Aviomiehen roolin näyttelee Kansallisteatterin näyttelijä Pyry Nikkilä. Tinan hahmo on tutkija-koodari Anton Bergin luoma, todelliseen, edesmenneeseen henkilöön pohjautuva, mutta siitä muokattu, tekoälyyn perustuva botti. Kahdesta roolihenkilöstä toinen on siis lihaa ja verta, toinen on tekoälyllä koodattu. Jälkimmäisen roolisuoritus on osin ennalta-arvaamaton.
Jälkielämä – Keskusteluja elävien kuolleiden kanssa -näyttämöteos toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston ja viestinnän professori Johanna Sumialan johtaman monitieteisen ja -kansallisen EU:n rahoittaman Digital Death -tutkimushankkeen kanssa. Laajassa tutkimuksessaan Sumiala tarkastelee digitaalista kuolemattomuutta ja edessämme avautuvaa aikakautta, jossa kuolema ei enää välttämättä tarkoita ihmissuhteen päättymistä. Ensi alkuun utopialta kuulostava kuolemattomuuden tila nostaa esiin isoja eettisiä ja kulttuurisia kysymyksiä.
”Meillä ei ole aavistustakaan siitä yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta murroksesta, joka seuraa, kun kuolleet jatkavat elämäänsä keskuudessamme biologisesti edesmenneinä, virtuaalisesti elossa ja sosiaalisesti aktiivisina”, tutkimusprojektin johtaja Johanna Sumiala kiteyttää.
Jälkielämä-näyttämöteos syntyy osana Sumialan tutkimusprojektia, ja se pohtii, miten elävien kuolleiden osallistuminen ihmisten maailmaan muuttaa meitä, yhteiskuntaa, kuolemaa, elämää. Valtamedian tulevaisuuskuvastosta poiketen esitys pyrkii pelkkien dystopioiden sijaan kuvittelemaan moninaisten mahdollisuuksien tulevaisuuden.
Työryhmä:
Näyttämöllä:
Pyry Nikkilä – Roolihenkilö Tom
Tina (botti)
Annika Poijärvi - Roolihenkilö Tinan ääninäyttelijä
Olga Neves – viulu
Johanna Sumiala - tieteellisen tutkimustiedon tuottaminen ja työstäminen taiteellisen projektin tueksi
Joel Teixeira Neves - ohjaus, käsikirjoitus, valosuunnittelu, lavastus, puvustus, tarpeisto, taiteellinen tuotanto
Pauli Riikonen ja Petter Korkman – äänisuunnittelu
Petter Korkman – videosuunnittelu
Anton Berg – tekoälymallintaminen
Hanketta rahoittavat:
EU CHANSE tutkimushanke: Digital Death - Transforming History, Rituals and Afterlife (2022–2025)
Tieteen Tiedotus Ry
Taiteen edistämiskeskus
Kantaesitys Kansallisteatterin Maalaamosalissa 28.11.2024
