Roboballet on jännittävä yhdistelmä lasin uudenlaista käyttoä, taidetta ja teknologiaa. Balettia, lasitaidetta ja robotiikkaa yhdistävä teos sai ensiesityksensä 1. ja 2. helmikuuta ja oli kutkuttavan mielenkiintoinen. Elementit yhdistyivät jännittävällä tavalla toisiinsä ja pitäivät aistit avoinna yllätyksille. Ei ollut mahdollista tietää tai edes arvata, mitä oli tulossa.
Tanssija Mira Ollila. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Teos alkaa. Balettitanssija Mira Ollila kaivautuu näyttämölle Suomenlinnan Tenalji von Fersenin -salissa tummassa tiukassa asussaan päässään lasinen kruunu. Pian alkaa nousu lasisten kainalosauvojen varaan ja tanssi jatkuu. Balettiin sävelletty musiikki on vahvasti läsnä ja luo tiivistä tunnelmaa ja vahvistaa draaman kaarta. Taustalla suuri hologrammilakanan vahvat väriefektit vaihtuvat yhdessä tarinan kanssa.
Mira Ollila ja robotti. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Tanssija jättää hetkeksi kainalosauvat ja tilanne muuttuu hetkeksi tutunomaiseksi baletiksi. Sitten saapuu robotti. Keltainen, metallinen koiran ja muinaisen hirmuliskon risteytystä muistuttava robotti alkaa pikku hiljaa astahdella estradille. Tanssijan ja robotin välinen yhteys lähtee kehittymään. Positiivista uteliaisuutta, varautuneisuutta ja yhteistä rytmiä alkaa löytyä kunnes pelot valtaavat. Lasiset kainalosauvat tarvitaan välillä apuun. Robotti hyökkää agressiivisesti ja tanssija lysähtää maahan, mutta nousee taas. Pikku hiljaa alkaa taas yhteinen rytmi löytyä.
Mira Ollila. Kuva: Juhamatti Vahdersalo
Roboballet on intensiivinen kokonaisuus ja haastaa katsojansa ajattelemaan. Visuaaliset ja tunnetason kerrokset ovat vaikuttavia. Mikä on tulevaisuus, miten itse suhtaudun muutoksiin? Toivottavasti esityksiä on tulossa katsottavaksi ja koettavaksi muulloinkin.
Teos yhdistää taidetta, tiedettä, lasia ja robotiikkaa menestyksellisesti. Lasin käyttöalueiden laajentamisen puolestapuhujat, lasitaiteilijat ja muotoilijat Marja Hepo-aho ja Sini Majuri ovat ennakkoluulottomasti saaneet aikaan erilaisen elämyksen ja lasi saa uutta merkitystä.
Marja Hepoaho. Kuva: Juhamatti Vahdersalo
Teoksessa Sini Majuri kertoo lasisten kainalosauvojen edustavan yhteiskunnan antamaa turvaa ja vahvuutta. Kamppailua käydään vanhojen rakenteiden ja uuden, teknologian tuoman muutoksen välillä. Ennen pitkää uudet rakenteet, joissa teknologia on mukana, hyväksytään.
Sini Majuri painottaa lasin olevan avainteknologia nykyiselle elämällemme. Kuinka oleellisia ovat esim. silmälasit, mikroskoopit ja vaikkapa lasit talojen ikkunoissa.
Sini Majuri. Kuva: Juhamatti Vahdersalo
Aalto-yliopiston robotiikan laitos on tuottanut robotin liikkumiseen tarvittavan ohjelmoinnin. Etäisyyksillä tanssijaan on selkeästi merkitystä, sillä kerran robotti oli onnistunut hieman puraisemaan tanssijaa. Teokseen tarvittavan liikkumisen ohjelmointi oli kuulemma melko yksinkertaista. Yleensä robottia käytetään skannaamaan muutoksia työmaalla ja tutkitaan, olisiko tälle tekniikalle käyttöä ko. ympäristössä.
Roboballet on osa Infinity Vessel -hanketta, jossa klassinen taide yhdistyy teknologiaan. Lisäski tämän vuoden syyskuussa puettavat lasiveistokset ovat esillä New Yorkin muotiviikolla ja saavat tilaa kahdeksalla catwalkilla. Tenalji von Fersenissa on nähtävissä myös Hepo-ahon ja Majurin lasiveistosnäyttely.
Adriano Berengo. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Ensi-iltaan saapui maailman johtavan lasistudion omistaja Adriano Berengo Muranosta, Italiasta. Hän on vienyt eteenpäin lasin innovatiivista, laajennettua käyttöä ja Hepoaho ja Majuri ovat päässeet yhteistyöhön Berongon studion kanssa.
Robobaletin tuottamiseen on osallistunut suuri joukko eri tahoja. Musiikin ovat säveltäneet Petri Pulkkinen ja Janne Jääskö. Tanssin koreografia on Heidi Jääskön ja Mira Ollilan ja robotin tanssin ovat suunnitelleet Marja Hepoaho ja Sini Majuri. Teoksen holoprojektiot ja interaktiivisen taiteen on tuottanut Craneworks Oy. Robotiikka on Aalto-yliopiston robotiikan laitokselta ja äänijärjestelmä on on Genelecin. Suomenlinnan hoitokunta on myös yksi yhteistyökumppaneista.
Marja Jähi-Salo
