Kaakon Kamarimusiikki aloitti yhdeksännen kesäkonserttiensa sarjan Haminasta. Aloituspäivänä keskiviikkona 5.7. saattoi upota romantiikan ajan pyörteisiin ja nauttia täysillä Tšaikovskin ja Vivaldin vuodenajoista. Esimakua tarjosi edellispäivän nuorten soittajien Pieni iltasoitto Haminan Mäntlahdessa seurantalotunnelmissa.
Vivaldin Neljä vuodenaikaa Haminan Johanneksen kirkossa. Soittamassa Jukka Merjanen (vas.), Jaso Sasaki, TuPetteri Iivonen, Mari Viluksela, Tuomas Turriago, Maria krykov ja Samuli Peltonen. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Antonio Vivaldin Neljä vuodenaikaa on tuttu ja paljon kuultu sekä käytetty teos. Sitä voi kuulla kokonaisuutena ja osina konserteissa, radiossa, tv-ohjelmissa, elokuvissa ja nyt jopa algoritmisovituksena. Haminassa Johanneksen kirkossa soitto rävähti jo ensi tahdista lähtien ytimiin asti ja kokemus oli jotain muuta kuin koti-cd:n kuuntelu. Yhteen hiotun soiton kuulemisen lisäksi oli ilo nähdä soitinten vuorottelu ja se, miten musiikki syntyy juuri meneillään olevassa ajassa ja paikassa.
Kaakon Kamarimusiikin taiteellinen johtaja Jukka Merjanen oli koonnut konserttiin jälleen aikaisemmilta vuosilta tuttuja, maamme eturivin soittajia. Vivaldin Neljässä vuodenajassa soittivat Merjasen lisäksi Petteri Iivonen (viulu), Jaso Sasaki (viulu), Mari Viluksela (alttoviulu), Tuomas Turriago (cembalo), Maria Krykov (kontrabasso) ja Samuli Peltonen (sello).
Petteri Iivosen virtuoosimainen viuluosuus ansaitsee ihan erikoismaininnan. Siinä oli herpaantumaton maestron ote. Iivonen on esiintynyt huippuorkestereiden solistina ympäri maailmaa ja on ollut vuodesta 2019 lähtien legendaarisen Opéra National de Paris konserttimestari. Koko ensemblen soitto oli tiukan intensiivistä ja sykähdytti hetkestä seuraavaan. Olo oli kuin pyörteisessä meritunnelmassa.
Liisa Malmivaaran Johanneksen kirkossa. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Vuodenaikojen konsertin aloitti Pjotr Tšaikovskin Vuodenajat, op. 37soolopianolle, jonka esitti Liisa Malmivaara. Teosta voi pitää ikään kuin johdantona vuodenaikojen tarkkailuun. Malmivaaran tulkinta oli sopivan tunnelmallista ja esitetyt kymmenen osaa tai kuukautta saivat sopivasti miettimään vuoden kulkua. Lähdettiin tammikuusta tulisijan ääreltä kunkin ajankohdan tunnelmiin kuten huhtikuun lumikellojen tai lokakuun syyslaulun kaihoon tai kesäkuukausien maatöihin sadonkorjuineen.
Iltapäivän konsertti Simeon-salissa upotti romantiikan aikaan. Johannes Brahmsin Trio altolle, sellolle ja pianolle oli alkuperäisessä versiossaan sävelletty klarinetille, mutta soveltui hyvin alttoviululle, jota soitti Kirsikka de Leval Jezierski. Samuel Barberin Sonaatti sellolle ja pianolle jatkoi konsertin antia luonteeltaan hieman dramaatisempana ja intohimoisempana teoksena. Tulkitsijoina olivat Samuli Peltonen ja Liisa Malmivaara.
Schumanin Pianokvintettoa soittamassa Jukka Merjanen (vas.), Ville Koponen, Kirsikka de Leval Jezierski, Tuomas Turriago ja Samuli Peltonen. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Robert Schumannin Pianokvintetto, es-duuri, Op 44 päätti konsertin. Teos on yksi kamarimusiikin perusteoksista ja siinä soittajat Jukka Merjanen (viulu), Ville Koponen (viulu), Kirsikka de Leval Jezierski (alttoviulu), Samuli Peltonen (sello) ja Tuomas Turriago (piano) intoutuivat aikamoiseen menoon. Soitto oli oikeaa hioutunutta yhteistyön juhlaa. Simeon-sali korosti sopivalla tavalla tunnelmaa, kun suurten ikkunoiden takaa voi samalla ihailla puistopihaa ja sinitaivasta valkoisine poutapilvineen.
Pieni iltasoitto ennen Kaakon Kamarimusiikin virallista avajaispäivää sai Toivolan seurantalon Haminan Mäntlahden kylässä täyttymään ääriään myöten. Lämminhenkisessä varaslähdössä olivat pääosassa nuoret soittajat. Tuomas Ylisen sellokurssilaiset, pian 9-vuotias Ruusu Heikkilä ja 13-vuotias Selja Hakamies, valloittivat yleisön aivan erinomaisilla taidoillaan. Heikkilä esitti Shumannin Fantasian ja Hakamies Shostakovichin sellosonaatin.
Ruusu Heikkilä säestäjänään Liisa Malmivaara. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Miehikkälän musakurssilaiset esiintymässä. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi
Iltasoitossa kuultiin myös Miehikkälän musiikkikurssilaisten esityksiä. Komeaksi aluksi kurssilaiset kajauttivat Euroviisujen tunnussävelmän Charpentierin Te Deumin. Siitä oli hyvä aloittaa. Ensimmäisen päivän musiikkielämysten jälkeen odotus on huipussaan – mitä onkaan tulossa seuraavina päivinä!
Marja Jähi-Salo
