Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 08.07.2023

Kaakon Kamarimusiikki toi mestarit lavalle ja serenadin 100-vuotiaalle musiikkiyhdistykselle

Aikamatkalla -otsikoitu päiväkonsertti osoittautui todelliseksi musiikin vyöryksi ja huipentui konserttimestareiden Jukka Merjanen ja Petteri Iivonen ilotulitukseksi Sarasaten Navarrassa Harjun Hovissa perjantaina 7.7. Iltakonsertti oli omistettu tänä vuonna 100 vuotta täyttävälle Virolahden Musiikkiyhdistykselle Chaussonin konsertolla ja Tšaikovskin jousiserenadilla.

Kuvassa ovat istumassa ja vasemmalta Sam Parkkonen soittamassa käyrätorvea, Jukka Merjanen viulua ja flyygeliä Tuomas Turriago.  Kaikilla on mustat vaatteet.  Taustalla on Harjun tilan maisemakuva vuodelta 1912.

Harjun Hovissa konsertoimassa Sam Parkkonen (käyrätorvi), Jukka Merjanen (viulu) ja Tuomas Turriago (piano). Seinällä on kuva Harjun Hovin maisemasta vuodelta 1912 ja sen on kuvannut Signe Brander.  Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 

Harjun Hovin konsertti alkoi mielenkiintoisella triolla, jossa pääosassa olivat Sam Parkkosen käyrätorven ja Jukka Merjasen viulun vuorottelu ja yhteissoitto, jota täydensi Tuomas Turriago pianolla. Norjalaisen vuonna 1940 syntyneen Trygve Madsenin Trio viululle, käyrätorvelle ja pianolle oli jännittävä teos, jossa voi kuulla vaikkapa vuonojen kaikua.  Mukana oli jotain tummaa dramatiikkaa, jossa voi aistia yhteyttä pohjoismaiseen musiikkiimme.

Giaochino Rossinin Sonaatti nro 6 jousille oli tummemman tunnelman jälkeen virkeän villiä menoa säveltäjän mainioon tyyliin taitavien soittajien hiottuna esityksenä.  Petteri Iivosen ja Jaso Sasakin viuluosuudet yhdessä Tuomas Ylisen sellon ja Maria Krykovin kontrabasson kanssa oli nautittavaa ja lähes pakahduttavaa kuunneltavaa.   

Kotimaista Aikamatkalla-konsertin osuutta edusti Leevi Madetojan Pianotrio, Op. 1, joka on säveltäjän nuorella iällä syntynyt teos ja edustaa kenties alkupistettä myöhemmin tehdylle Madetojan musiikille. Pianotrioa tulkitsivat Jukka Merjasen ja Tuomas Turriagon kanssa selossa Samuli Peltonen.

 

Kuvassa ovat Petteri Iivonen vasemmalla soittamassa viulua ja vastapaatä puoliksi selin Jukka Merjanen nuotit edessään. Molemmilla on mustat paidat.

 

Petteri Iivonen ja Jukka Merjanen, Sarasaten Navarran esitys Harjun Hovissa. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 

Pablo Sarasaten Navarra viuluduolle ja pianolle lennätti odotukset kattoon. Yleisö sai täyden latauksen säveltäjävirtuoosin teosta, kun Kansallisoopperamme 1. konserttimestari Jukka Merjanen ja National Opeéra de Paris  orkesterin konserttimestari Petteri Iivonen pääsivät vauhtiin Tuomas Turriagon säestyksellä.  Kappale vaikutti lähes kilpasoitannalta ja soittajilla oli selvästi hauskaa irrotellessaan viuluillaan. Yleisö kiitti arvattavasti raikuvin aplodein.

 

Kuvassa on nuottiteli nuotteineen ja oikealla näkyy hieman selloa ja taaempana kontrabassoa.

Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 

Iltakonsertti Virolahden Klamilan kirkossa alkoi Virolahden Musiikkiyhdistyksen puheenjohtaja Jarmo Uotilan lyhyellä katsauksella yhdistyksen juurille.  Vuonna 1923 perustetussa musiikkiyhdistyksessä on toiminut sekakuoro, mieskuoro, puhallinorkesteri ja jousiorkesteri. Ensimmäinen puheenjohtaja oli Toivo Joutsenlahti.  

 

Kuvassa on yleisön edessä Klamilan kirkkosalissa soittamassa ja seisomassa Petteri Iivonen vasemmalla ja vieressään istumassa soittavat Ville Koponen, Jaso Sasaki, Mari Viluksela ja Samuli Peltonen.  Iivosen takana on flyygeli ja sitä soittaa Tuomas Turriago.

Klamilan kirkossa konsertoivat Ernest Chaussonin Konserttoa viululle, pianolle ja jousikvastetille Petteri Iivonen (vas.), Ville Koponen ja Jaso Sasaki (viulu), Mari Viluksela (alttoviulu) ja Samuli Peltonen (sello). Vasemmalla Virolahden Musiikkiyhdistyksen lippu. Kuva: cc-by-sa Amusa.fi

 

Musiikkiyhdistykselle omistetussa Serenadien aika –konsertin aloitti Ernest Chaussonin Konsertto viululle, pianolle ja jousiorkesterille.  Yleisöä hemmoteltiin jälleen, Petteri Iivosen viulu soi taiturimaisesti yhdessä muiden viulistien ja sellon kanssa. Konsertto oli täyteläisen soljuvaa, toisinaan matalan tummasävyistä ja sitten taas kirkastuvaa.  

Illan toisessa osassa oli Pjotr Tšaikovskin Jousiserenadi C-duuri, Op. 48.  Se toi mukanaan vaaleaa tunnelmaa ja toisessa osassa keinahdeltiin valssissa, jota esitetään myös itsenäisenä osana.  Kaunis ja upean juhlava päätös jäi soimaan vielä mielessä konsertin jälkeenkin heinäkuisessa, aurinkoisessa kesäilassa.

Marja Jähi-Salo