Hyppää pääsisältöön
Amusa Toimitus / 28.01.2023

Kaarlen palkinnot Ann-Christin Antellille, Marttaliitolle, Marja Luomalle ja Sampsa Peltoselle

Kaarlen palkinnon kaunokirjailijalle saa historialliseen Turkuun sijoittuvan Puuvillatehdas-menestyssarjan kirjoittanut Ann-Christin Antell. Tietokirjapalkinto myönnetään Marttaliitolle tunnustuksena aihettaan suuremmiksi kasvavista klassisista käytännön tietokirjoista. Suomentajat Marja Luoma ja Sampsa Peltonen palkitaan Mohamed Mbougar Sarrin romaanin Miesten syvimmät salaisuudet loisteliaasta suomennoksesta. Kaarlen palkinnot on nimetty Gummeruksen vuonna 1872 perustaneen Kaarle Jaakko Gummeruksen mukaan.

Kuvassa on osa kirjan kannesta ja siinä on piirretty sivukuva nuoresta naisesta, jolla on suuri hattu päässään. Taustalla näkyy vaalean sinertävää ja ruskehtavaa poutataivasta sekä kirkontorni.

Osa kirjan kannesta Puuvilla tehtaan perijä. Kuva: Gummerus

 

Ann-Christin Antellin Puuvillatehdas-trilogian toinen osa Puuvillatehtaan perijä (2022) herättää eloon sadan vuoden takaisen, sortovuosien aikaisen Suomen erityisesti Turun seudulla. Sarja on ollut myyntimenestys ja löytänyt uskollisen lukija- ja kuulijakunnan. Se huipentuu helmikuussa 2023 kolmanteen osaansa Puuvillatehtaan kilpailija. Trilogia valloittaa maailmaa, sen käännösoikeudet on myyty jo neljään maahan.

”Turkulaisesta kirjastonhoitajasta Ann-Christin Antellista on nopeasti tullut yksi historiallisen romaanin kärkinimistä. Tekstissä näkyy Antellin intohimoinen suhtautuminen taustatyöhön, mikä erityisesti historiallisen romaanin saralla erottaa jyvät akanoista. Yhtä lailla Antell osoittaa rajatonta mielikuvitusta rakentamalla sadan vuoden takaisen kiehtovan fiktiivisen maailman. Hän on luonut vahvoja naishahmoja, jotka lukija kirjan kannet suljettuaan kokee ystäviksi. Heidän seuraansa haluaa palata”, Gummeruksen kotimaisen kaunokirjallisuuden kustantaja ja toimitusjohtaja Anna Baijars perustelee valintaa.

Martat – Leivontakirja on klassinen leipomisen perusteos, joka pohjaa vankasti Marttojen arvoihin – kestäviin valintoihin ja hyvän arjen edistämiseen. Kirjan reseptit kannustavat kotimaisten kasvisten ja marjojen sekä kasvipohjaisten tuotteiden käyttämiseen. Lukija saa käytännöllisiä vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen ja sesonkiajatteluun, eikä erityisruokavalioita unohdeta. Perinteiden kunnioittamisen lisäksi teoksessa näkyy ajan henki. Kirjan kruunaa silmiä hivelevät valokuvat, jotka on suunniteltu käsi kädessä tekstisisällön kanssa.

”Leivontakirja on laadukas jatko Marttojen keittokirjalle sekä kodinhoitokirjalle, jotka luottavat käytännön tietokirjojen tärkeimpiin ainesosiin: selkeyteen, havainnollisuuteen, huolellisuuteen ja kannustavaan asenteeseen. Marttojen kirjat välittävät aiheitaan suurempaa viestiä. Yhdessä tekemisen henkeä, kotimaisen ruoka- ja leivontakulttuurin arvoa sekä sitä että omin käsin tekemisellä on merkitystä itsessään. Ruoanlaitto, leipominen ja kodista huolen pitäminen ovat kansalaistaitoja, joita on muistettava ylläpitää. Aikamme kuohuu ja herättää huoltakin, ja erityisesti tällaisina hetkinä tässä eetoksessa on jotain hyvin lohdullista ja turvallista”, Gummeruksen tietokirjallisuuden ja suomennetun kaunokirjallisuuden kustantaja Johanna Laitinen summaa.  

 

Kuvassa on osa Marttojen Leivontakirjan kannesta. Siinä on korvapuusteja ja vasemmassa kulmassa hiemma vaaleanpunaista pyyhelliinaa.

Osa kirjan kannesta Leivontakirja.  Kuva: Gummerus     

                                       

Marja Luoman ja Sampsa Peltosen suomentama Mohamed Mbougar Sarrin Goncourt-palkittu romaani Miesten syvimmät salaisuudet on ajan ja paikan ylittävä teos, joka kuljettaa lukijaansa kirjallisessa ja kielellisessä labyrintissa.

Johanna Laitinen perustelee valintaa seuraavasti: ”Suomentajat Marja Luoma ja Sampsa Peltonen tavoittavat Mbougar Sarrin kertojanäänen ja sen moninaiset eri muodot hienovaraisella tarkkuudella; elegantisti, vaivattoman oloisesti ja alkuteoksen niin vaatiessa myös uskomattoman intensiivisesti, jopa hengästyttävästi. Loistelias suomennos toimii ranskankielisen alkuteoksen tavoin intertekstuaalisena porttina kohti lukuisia muita teoksia. Suomentajakaksikko on huikeassa taidonnäytteessään ja poikkeuksellisen tiiviissä yhteistyössään tavoittanut yhteisen rytmin ja kielen, mutta he ovat myös ammentaneet kumpikin omista erityisvahvuuksistaan, mikä osaltaan näkyy alkuteoksen hengen mukaisena, lähes päätähuimaavana äänten monipuolisuutena ja monialaisuutena.”