Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset on Hanna Suutelan ja Tiina Puumalaisen kirjoittama historiallinen draamakomedia, joka Puumalaisen ohjaamana saa kantaesityksensä Suurella näyttämöllä 2.4. Tanssin ja musiikin värittämä esitys kuljettaa katsojan Suomen vanhimman suomenkielisen ammattiteatterin käänteentekevään hetkeen: vuoden 1902 huhtikuuhun, jolloin on tarkoitus juhlia Suomalaisen Teatterin upouuden rakennuksen avajaisia.
Kuva: Stefan Bremer
Miten avajaisten käy, kun vielä aattonakin vastassa on monta estettä ylitettävänä? Kansallisteatterin ensemblen karismaattiset näyttelijät Sari Puumalainen ja Juha Varis loistavat nimirooleissa Kaarlo ja Emilie Bergbomina. Lavastus-, puku- ja valosuunnittelu sinetöivät hulvattoman taide-elämyksen, josta ei väriä ja silmäkarkkia puutu.
Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset on Tiina Puumalaisen ja Hanna Suutelan yhdessä kirjoittama ja Puumalaisen ohjaama historiallinen draamakomedia, joka saa kantaesityksensä Kansallisteatterin Suurella näyttämöllä 2.4. Esitys tarjoaa vauhdikkaan aikamatkan Suomen vanhimman suomenkielisen teatterin käänteentekevään hetkeen: vuoden 1902 huhtikuuhun, jolloin on tarkoitus juhlia Suomalaisen Teatterin upouuden rakennuksen avajaisia.
Avajaisjuhlan aattona ovat valmistelut kuitenkin vielä pahasti kesken niin ohjelmiston kuin teatteritalon osalta. Teatterinjohtajat Kaarlo ja Emilie Bergbom saavat kaiken kukkuraksi tietoonsa, että painoasiain ylihallituksen virkamies on saapumassa tarkastuskäynnille. Tämä tietää ongelmia, sillä Suomen suuriruhtinaskunnan virkaintoisten byrokraattien kanssa ei pelleillä.
Kaarlo Bergbomin kootut kärsimykset esittää kuvitellun tapahtumasarjan Suomen Kansallisteatterin nykyisen rakennuksen avajaisiin mahdollisesti liittyneistä tapahtumista vuonna 1902. Ei kuitenkaan niin pientä pilaa, ettei totta toinen puoli. Tarinassa tavataan hyvin tunnettuja, todellisia historian henkilöitä, joiden luonne, asenteet, taidemaku, ihmissuhteet, henkilökohtaiset verkostot tai jopa mieltymys omenoiden rouskuttelemiseen ovat hyvin dokumentoituneet teatterihistorian tutkimuksiin.
Kuva: Stefan Bremer
Puumalaisen ja Suutelan tutkimuskirjallisuudesta inspiroitunut mutta fantasian siivin lentävä näyttämöteos kohdistaa valokeilan niin arkkidiiva Ida Aalbergiin ja näyttelijä-pedagogi Kaarola Avellaniin kuin myös jokapaikanhöylä Jalmari Finneen ja vapaaherra Sebastian Gripenbergiin. Erityisen puheenvuoron saa taustalle jättäytynyt, mutta vaikuttajana olennainen Emilie Bergbom.
Kansallisteatterin kevätkauden 2025 viimeinen oman tuotannon kantaesitys on täynnä näyttelijäntyön riemujuhlaa. Yleisö saa viihtyä, oppia sekä nauttia kokonaisvaltaisen kauniista ja värikylläisestä esityksestä. Samalla voi mielessään kiittää teatterin jumalia ja kummituksia Rautatientorin laidalla sijaitsevasta kansallisromanttisesta graniittilinnasta, joka yhä edelleen tarjoaa taiteellisia kulttuurielämyksiä, joskus naama peruslukemilla, joskus pilke silmäkulmassa.
”Ohjaajana olen halunnut tuoda esitykseen useita teatterin tyylilajeja ja esittämisen keinoja. Tämän valinnan myötä haluan juhlistaa teatteria ja sen monia tapoja olla olemassa. Teatteri, jos mikä, voi yhtä aikaa ammentaa menneestä ja elää tätä hetkeä ihan täysillä,” ohjaaja-käsikirjoittaja Tiina Puumalainen kuvailee.
Kantaesitys Suurella näyttämöllä 2.4.2025
Kuva: Stefan Bremer
Työryhmä
Rooleissa Kristiina Halttu, Maria Kuusiluoma, Linnea Leino, Petri Liski, Esa-Matti Long, Harri Nousiainen, Sari Puumalainen, Carl-Kristian Rundman, Paula Siimes, Timo Tuominen ja Juha Varis
Muusikko Joakim Berghäll
Ohjaus Tiina PuumalainenKäsikirjoitus Tiina Puumalainen ja Hanna Suutela Lavastussuunnittelu Teppo Järvinen Pukusuunnittelu Heli Hynynen Musiikki Joakim Berghäll Valosuunnittelu Kalle Ropponen Äänisuunnittelu Esa Mattila Koreografia Osku Heiskanen Naamioinnin suunnittelu Anna Pelkonen
https://www.kansallisteatteri.fi/
